Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt Keskuskauppakamarilta asiantuntijalausuntoa koskien opetus- ja kulttuuriministeriön jatkokirjelmää U 63/2016 vp koskien direktiiviehdotusta tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi) (COM (2016)593). Lausun kohteliaimmin seuraavaa.
Yleistä
Tekijänoikeussääntelyn tulee mahdollistaa uusien ja innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden kehittämisen sekä uusien liiketoimintamallien tuomisen markkinoille. Tavoitteen tuleekin olla eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden ja kilpailukyvyn parantamisen. Myös tekijänoikeuden suojaamien tuotteiden ja palveluiden markkinoiden tulee voida kasvaa määrällisesti siten, että lisäkasvusta voisivat nauttia niin oikeudenhaltijat, kuluttajat kuin myös suojattuja sisältöjä tuottavat tahot, erityisesti suomalaiset yritykset.
Suomen kantaa täydennettäessä uusien ja osittain jo aiemmin käsittelyssä olleiden ehdotusten osalta Suomen kansalliset edut tulee huomioida. Suomalaisten niin kuin myös muiden eurooppalaisten yritysten on voitava toimia digitaalisilla markkinoilla vastaavasti kuin muut yritykset. Suomen kannan tulee olla johdonmukainen myös siinä, että tekijänoikeussuoja osaltaan mahdollistaa suomalaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden menestystä kansainvälisillä markkinoilla. Vain tämä mahdollistaa eurooppalaisten ja erityisesti suomalaisten yritysten mahdollisuuden kilpailla globaaleilla digitaalisilla markkinoilla.
Pyrkimys edistää sisältöjen rajat ylittävää saatavuutta sisämarkkinoilla on kannatettava. Laillisten tavaroiden ja palveluiden lisensioinnin kehittäminen on tällöin avainasemassa. Lisääntyvä tarjonta edistää eurooppalaisten sisältömarkkinoiden kehittymistä ja parempaa toimivuutta. Suoran lisensioinnin tulee olla ensisijainen ja muiden mahdollisten lisensiointitapojen, kuten sopimuslisenssin, vasta toissijaisia. Kommentoin seuraavassa tiettyjä ehdotuksia.
Urheilutapahtumien tekijänoikeudellinen suoja (uusi 12a-artikla)
Uusi urheilutapahtumien tekijänoikeudellinen suoja loisi uuden oikeuden urheilutapahtumien järjestäjille. Asiasta ei ole tehty vaikutusarviointia. Urheilutapahtumien järjestäjät jo nyt käytännössä pystyvät hallinnoimaan urheilutapahtumien tallentamista sopimuksilla, joilla sovitaan oikeuksista tallentaa urheilutapahtuma ja saattaa näin tallennettua audiovisuaalista sisältöä yleisön saataville. Oikeuksien pirstaloitumista ei tule tukea, vaan pikemminkin vastustaa tekijänoikeutta lisää monimutkaistavia ehdotuksia. Kannatan U-kirjelmästä ilmenevää Suomen vastustavaa kantaa.
Kuvaindeksointi (uusi 13 b-artikla)
Uudesta ehdotuksesta ei ole tehty vaikutusarviointia. Emme tunnista markkinoilla ongelmaa, joka tulisi ratkaista uudella kuvaindeksointia koskevalla säätelyllä, sillä käytännössä on ollut mahdollista jo nyt asettaa rajoituksia hakukoneiden hakuroboteilla esimerkiksi käyttäen niin kutsuttua robots.txt-standardia. Kannatan U-kirjelmästä ilmenevää Suomen kantaa, jonka mukaan ei tule hyväksyä ratkaisuja, jotka vaikuttavat hakukoneisiin ja linkittämiseen, koska kyseiset toiminnot ovat keskeistä internetin toimivuudelle ja tietoyhteiskunnalle.
Suhteellinen ja sopiva hyvitys, uusi -14-artikla)
Sopimusvapauden tulee olla edelleen johtava periaate. Ehdotuksen osalta ei käy ilmi, soveltuisiko se myös työsuhteessa luotuihin teoksiin. Asiasta ei ole tehty vaikutusarviointia. Ehdotusta tulisi vastustaa. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksen kohta 4 on ongelmallinen ja epäselvä sisällöllisesti.
Peruuttamisoikeus (right of revocation), uusi 16a -artikla
Sopimuksien sitovuuden perussäännön (pacta sunt servanda) tulee jatkossakin olla pääsääntö myös tekijänoikeudellisissa sopimuksissa. Ehdotuksessa ei ole huomioitu sitä, kuinka kauan itse sopimus on ollut voimassa tai onko käyttämättömyydelle syitä. Ehdotuksessa ei myöskään ole huomioitu erilaisia teoslajeja, sillä ehdotuksen soveltuminen esimerkiksi tietokoneohjelmiin olisi hyvin ongelmallinen. Asiasta ei ole tehty vaikutusarviointia. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää siihen, että ehdotuksen kohta 4 on ongelmallinen ja epäselvä sisällöllisesti. Mitä tarkoitetaan ehdotuksen termillä ”kollektiivinen sopimus”? Suomen tulee vastustaa peruuttamisoikeuden hyväksymistä.
Läpinäkyvyys ja korvauksen kohtuullistaminen (Art -14 laajempi konteksti; artiklat 14 ja 15)
Sopimusvapauden tulee olla edelleen johtava periaate myös koskien raportointivelvollisuutta. Yritysten liikesalaisuudet tulee myös tekijänoikeudellisissa sopimuksissa mahdollisuus pitää liikesalaisuuksina. Yrityksille ei tule raportointivelvollisuuden kautta luoda lisää hallinnollista taakkaa. Myös pitkät sopimusketjut käytännössä vaikeuttavat raportointivelvollisuuden toteuttamista. Ehdotuksen osalta ei käy ilmi, mikä on käsiteltävänä olevan direktiivin minimitaso. Myöskään ehdotuksesta ei käy ilmi se, soveltuisiko ehdotus myös työsuhteessa luotuihin teoksiin. Asiasta ei ole tehty vaikutusarviointia.
Ehdotus koskien oikeutta lisäkorvaukseen on myös ongelmallinen. Mitä tarkoitetaan termillä ”benefits”? Ehdotuksiin tulee Suomen suhtautua kielteisesti.
Tekstin ja tiedon louhinta (3a art.)
Tekstin ja tiedon louhinta on uusien liiketoimintamallien kuten keinoälyn kehittämisen ja hyödyntämisen kannalta äärimmäisen tärkeää Suomen elinkeinoelämälle. Tämän toiminnan mahdollistamisesta on huolehdittava myös EU:ssa, jotta voimme taata niin kansallisen kuin myös eurooppalaisen kilpailukyvyn globaaleilla markkinoilla.
Neuvoston ja Euroopan parlamentin ehdotus 3a-artiklaksi, joka laajentaa tekstin ja tiedon louhintaa koskevaa poikkeusta, on kannatettava. Edelleen komission trilogissa esittämä täydentävä ehdotus, jolla neuvoston ja parlamentin ehdottama laajennus säädettäisiin pakottavaksi, on kannatettava ja oikea ratkaisu. Ehdotus, jonka mukaan oikeudenhaltijan yksipuolinen koneen luettavissa ilmoitus,? olisi riittävä estämään tekstin ja tiedon louhinnan. Tärkeää on kuitenkin huomata, ettei pelkän merkinnän ”© all rights reserved” tulisi olla riittävä oikeudenhaltijan yksipuoliseksi ilmoitukseksi.
Tekijänoikeuden poikkeuksia koskevia yhteisiä säännöksiä (6 art.)
Ehdotus, jonka mukaan tekijänoikeuden poikkeuksista ei voisi sopia toisin, sisältää ison muutoksen Suomen tekijänoikeuden yleisiin oppeihin. Asiasta ei ole ilmeisesti tehty vaikutusarviointia. Säännöksestä ei käy ilmi koskeeko se myös rajoitussäännöksiä. Säännöksen uuteen muotoiluun tulee suhtautua kriittisesti. Suomen kannan tulisi vastustaa sitä.
Tietoyhteiskuntapalvelun tarjoajan velvollisuus sopia teosten käytöstä sekä valvoa teosten käyttöä palvelussaan (13 art.)
Direktiiviehdotuksen 13 artikla koskee suojatun sisällön käyttöä verkkopalveluissa.
Komission tarkoituksena on ollut ilmeisesti selventää verkossa toimivien välittäjien vastuuta suhteessa tekijänoikeudella suojattuun sisältöön. Kuitenkin hyvin pitkä ja polveileva ehdotus pikemmin hämärtää kuin selventää tilannetta.
Suomessa kuten muissakin jäsenvaltioissa on saatettu voimaan tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamista koskeva direktiivi (nk. sähkökauppadirektiivi). Siinä määritellään tietoyhteiskunnan palveluntarjoajan eli verkossa toimivien välittäjien vastuu suhteessa tekijänoikeudella suojattuun sisältöön. Käsitykseni mukaan nyt käsiteltävänä olevan säännöksen suhde sähkökauppadirektiivin mukaiseen välittäjän vastuuseen on epäselvä. Tällä hetkellähän ns. hosting-palvelun tarjoaja ei ole vastuussa käyttäjän palveluun tallentamasta sisällöstä edellyttäen, että palveluntarjoaja ei ole tietoinen laittomasta sisällöstä, palveluntarjoaja pyynnöstä poistaa laittoman sisällön ja kyseistä sisältöä ei ole julkaistu palveluntarjoajan lukuun.
Jos palveluntarjoaja ei voisi ehdotuksen seurauksena vedota sähkökauppadirektiivin vastuuvapauteen tekijänoikeutta loukkaavan sisällön osalta, se voisi kuitenkin ilmeisesti vedota vastuuvapauteen muun laittoman sisällön osalta, kuten lapsipornon, terroristisen sisällön tai vihapuheen osalta. Tämä ei ole kannatettava lopputulos.
Tekijänoikeussääntelyn ja siihen liittyvän sähköisen kaupan sääntelyn on tuettava tietoyhteiskuntakehitystä ja mahdollistettava uusien sisältöjen, palveluiden ja tuotteiden kehittäminen sekä edistettävä niiden tarjoamista koko yhteisössä. Tavoitteena tulee olla EU:n kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja tekijänoikeusmarkkinoiden kokonaismäärän kasvu niin oikeuden haltijoiden, sisältöä tuottavien yritysten kuin operaattoreiden hyväksi. Uusia säännöksiä valmisteltaessa on huomioitava tasapaino eri toimijoiden välillä.
U-kirjelmästä ilmenevä Suomen vastustava kanta on kannatettava.
