Talousvaliokunnan käsiteltävänä on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi arvopaperimarkkinalain ja osakeyhtiölain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi (HE 305/2018 vp), jolla pannaan täytäntöön osakkeenomistajien pitkäaikaiseen vaikuttamiseen kannustamisen osalta annettu osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin muutosdirektiivi (EU) 2017/828.
Direktiivin tausta
Osakkeenomistajien oikeudet -direktiivin muutoksen taustalla on ollut Euroopan komission näkemys siitä, että finanssikriisin syynä oli pitkälti osakkeenomistajien passiivisuus ja lyhytjänteisyys sijoittamisessa. Tästä lähtökohdasta valmisteltiin direktiivimuutos poliittisena ratkaisuna.
Suomalaisesta näkökulmasta direktiivin lähtökohta on vieras. Suomalaisissa pörssiyhtiöissä on merkittävä määrä pitkäaikaisia omistajia, jotka ovat sitoutuneet yhtiön pitkäaikaisen menestyksen edistämiseen. Lisäksi on huomattava, että yhtiöoikeutta ei ole harmonisoitu EU:n jäsenmaissa, joten yhtiöiden rakenteet ja yhtiöoikeudelliset periaatteet vaihtelevat eri maissa.
Direktiiviä laadittaessa ei myöskään ole voitu huomioida eri jäsenmaiden pörssiyhtiöiden hallinnointikoodien suosituksia eikä varsinkaan Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan käytäntöjä.
Suomen tilanne
Suomessa on elinkeinoelämän itsesääntelyllä syntyneessä pörssiyhtiöiden hallinnointikoodissa jo vuonna 2003 avattu toimitusjohtajan palkitseminen täysin julkiseksi. Koodin myöhemmissä päivityksissä on avoimuusvaatimuksiin tehty erinäisiä täsmennyksiä. Avoimuus on kansainvälisessäkin vertailussa korkealla tasolla. Itse asiassa direktiivi on palkitsemisen avoimuuden suhteen merkittäviltä osin suppeampi kuin nykyinen itsesääntelyyn perustuva suomalainen käytäntö. Hallinnointikoodi nimittäin edellyttää toimitusjohtajan palkitsemiselta ajantasaista avoimuutta, mitä vaatimusta ei direktiiviin sisälly vaan pelkästään vuosiraportointi.
Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi sitoo pörssiyhtiöitä pörssin sääntelyn osana, eivätkä pörssiyhtiöt voi poiketa koodin palkitsemista koskevista avoimuusvaatimuksista. Arvopaperimarkkinayhdistys on käynnistänyt direktiivin johdosta hallinnointikoodin uudistuksen, jossa sovitetaan yhteen direktiivin vaatimukset ja laaja suomalainen avoimuus.
Ylettömän yksityiskohtainen direktiivi ei saavuta tavoitteitaan
Direktiivi on malliesimerkki poliittisista taustoista lähtevästä sääntelystä, joka ei käytännön elämässä kaikilta osin toimi kuvitellulla tavalla eikä edistä tavoitteitaan.
Palkitsemisen osalta direktiivin ylettömän yksityiskohtainen sääntely voi jäykistää palkitsemismalleja. Seikkaperäiset säännökset voivat antaa sen viestin, että kaikilla pörssiyhtiöillä pitäisi olla pitkän aikavälin palkitsemisohjelma. Kuitenkin esimerkiksi pienissä pörssiyhtiöissä, joita suomalaisista pörssiyhtiöistä on lähes puolet, palkitseminen perustuu pääosin kiinteään palkkaan ja on keskimäärin erittäin maltillista.
Toisaalta direktiivin antamisen jälkeisenä aikana on enenevässä määrin keskusteltu johdon osakeomistuksesta ja sen merkityksestä sitouttamistekijänä. Direktiivin painotus pitkäaikaisiin kannustinohjelmiin ei välttämättä edistä osakeomistukseen perustuvaa yhtiön johdon sitouttamista. Tämä osoittaa, kuinka varovainen lainsäätäjän pitäisi olla luodessaan sääntöjä käytännön elämän ilmiöille.
Direktiivi kaventaa myös kulloistenkin osakkeenomistajien valtaa päättää hallituksen palkitsemisesta. Osakkeenomistajat ovat nimittäin sidottuja yhtiökokoukselle esitettyyn palkitsemispolitiikkaan, joka voi olla esimerkiksi 3 vuotta vanha. On huomattava, että Suomessa hallituksen palkitsemisesta on aina päättänyt yhtiökokous. Hallituspalkkiot ovat Suomessa lähes yksinomaan kiinteitä, eivätkä sisällä direktiivin monitahoisia kannustinohjelmia.
Palkitsemista koskevassa keskustelussa oletetaan toisinaan perusteettomasti, että palkitsemisen yhtiökokouskäsittely (say-on-pay) alentaisi palkitsemisen tasoa. Muissa maissa käytössä olevia say-on-pay -menettelyjä on tutkittu laajasti ja yleinen havainto on ollut, ettei yhtiökokouskäsittelyllä juurikaan ole vaikutusta palkitsemisrakenteisiin tai -tasoon. Itse asiassa pienempien pörssiyhtiöiden osalta on maailmalla havaittu, että yhtiökokouskäsittelyyn siirtäminen nostaa palkitsemistasoa. Tämäkin havainto osoittaa, kuinka huonosti yksityiskohtainen sääntely sopii johdon palkitsemiseen.
Direktiivimuutoksen ongelmakohdat osoittavat, kuinka tärkeää olisi pidättyä direktiivin kaltaisesta yksityiskohtaisuudesta yhtiöoikeudellisesta sääntelystä varsinkin, kun yhtiöoikeus ja -rakenteet poikkeavat toisistaan eri EU-maissa. Tämä korostuu nyt käsillä olevassa tilanteessa, jossa säännellään käytännön elämässä esiin tulevia monivivahteisia tilanteita ja ilmiöitä.
Jotta direktiivin täytäntöönpano ei aiheuta ylimääräisiä ongelmia, on lakia säädettäessä syytä pitäytyä hallituksen esityksen mukaisiin pykäliin.
Tietojen toimittamisen kustannukset
Direktiivi sisältää uusia velvoitteita, joilla pyritään varmistamaan riittävä tiedonkulku pörssiyhtiöiden ja osakkeenomistajien välillä, jotta osakkeenomistajat voisivat tehokkaasti käyttää oikeuksiaan yhtiössä. Velvoitteet kohdistuvat ennen muuta osakkeiden moniportaisessa säilytyksessä osapuolina oleviin säilytyspalveluntarjoajiin.
Direktiivissä ei ole nimenomaisia määräyksiä velvoitteiden noudattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Myöskään yhtiökokous- ja yhtiötapahtumatietojen osalta kustannuksista ei hallituksen esityksessä ole erityisiä määräyksiä, vaan mahdolliset palvelumaksut määräytyvät markkinaperusteisesti. Se sijaan omistajatietojen osalta korvausvelvollisuus on määrätty nimenomaan pörssiyhtiöille.
Pörssiyhtiöiden korvausvelvollisuutta voidaan pitää monella tapaa ongelmallisena, sillä kuten hallituksen esityksessäkin on todettu, pörssiyhtiöillä ei ole käytännössä mahdollisuutta ennakoida tai varmentaa tietojen toimittamisesta säilytysketjulle aiheutuvia kustannuksia. Tästä syystä luontevampaa olisi, että kukin säilytysketjun toimija kantaa omat kustannuksensa.
Esitetty korvausvelvollisuus on perusteltavissa ainoastaan tilanteissa, joissa omistajatietojen kysely tapahtuu pörssiyhtiön omasta aloitteesta, mikä on myös direktiivin lähtökohta. Näillä ehdoin myös hallituksen esitystä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Lähipiiritoimet
Direktiivin lähipiiritoimia koskevat säännökset on kirjattu tyydyttävästi hallituksen esityksen pykäliin. Perustelut eivät kaikilta osin ole aivan selkeät. Käytännössä tullee esiintymään joitakin tulkinnanvaraisuuksia, joihin perusteluista ei välttämättä saa tukea.
Pörssiyhtiöiden hallinnointikoodissa on jo vuodesta 2015 ollut suositus lähipiiriliiketoimia koskevista prosesseista ja avoimuudesta.
Voimaantulo
Osakkeenomistajien oikeudet -työryhmän muistiossa ehdotetaan lakien tulevan voimaan viimeistään 10.6.2019, jolloin direktiivi on viimeistään pantava täytäntöön. Hallituksen esityksessä ehdotetaan voimaantuloajaksi 1.4.2019, vaikkakin erinäisin siirtymäsäännöksin. Ajankohta tulee erittäin pian lain hyväksymisen jälkeen ja on lisäksi keskellä vuoden 2019 yhtiökokouskautta.
Palkitsemista koskevissa siirtymäsäännöksissä ehdotetaan palkitsemispolitikan osalta, että palkitsemispolitiikka on esitettävä ensimmäisen kerran yhtiökokoukselle viimeistään ensimmäisessä yhtiökokouksessa 1.1.2020 jälkeen pidettävässä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tämä tarkoittanee sitä, että mikäli yhtiö haluaa jo yhtiökokouskaudella 2019 tuoda yhtiökokouksen käsiteltäväksi palkitsemispolitiikan, siihen soveltuisivat uuden lain vaatimukset palkitsemispolitiikasta, jos yhtiökokous pidetään 1.4.2019 tai sen jälkeen.
Voimaantulosäännöksiä ei ole tarkoituksenmukaista säätää niin, että yhtiöt käytännössä estetään ”harjoittelemasta” uusia menettelytapoja vaatimalla uuden lain noudattamista siinä vaiheessa, kun siihen ei vielä ole valmiuksia.
Myös lähipiiritoimien osalta hallituksen esittämä 1.4.2019 on erittäin nopea aikataulu muutokselle, joka ei sisällöltään ole yksinkertainen.
Lain voimaantuloajan tulee olla direktiivin mukainen 10.6.2019, joka on myös lausuntovaiheessa ollut käsitys voimaantulosta, eikä 1.4.2019 voimaantuloajankohdasta ole siis järjestetty mitään kuulemista.
Lain säätäminen
Yllättävien seuraamusten ja ongelmien välttämiseksi on tärkeää, että pykälät säädetään hallituksen esityksen mukaisina lukuun ottamatta edellä esitettyä muutosta voimaantuloaikaan.