Selvitys positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä

Oikeusministeriö on pyytänyt 19.9.2018 Keskuskauppakamarilta lausuntoa koskien selvitystä positiivisia luottotietoja koskevan järjestelmän edellytyksistä. Lausunto pyydettiin antamaan sähköisesti, lausuntopalvelu.fi – sivuston kautta.

Selvityksessä arvioitiin tarvetta kerätä ja jakaa luottotietotoiminnassa maksuhäiriötietojen lisäksi myös muita luotonhakijoiden maksukykyä ilmentäviä ns. positiivisia luottotietoja. Selvityksen mukaan näiden tietojen saatavuus voisi vähentää luotonantajille koituvaa riskiä, edistää vastuullista luotonantoa ja ehkäistä ylivelkaantumista. Selvityksessä ehdotettiin perustettavaksi positiivisten luottotietojen rekisteri, joka muodostuisi yhtäältä kuluttajille myönnettyjä luottoja koskevista tiedoista ja toisaalta luotonhakijoiden tuloja koskevista tiedoista. Selvityksessä käsiteltiin vaihtoehtoina kyselypohjaista järjestelmää ja keskitettyä rekisteriä sekä viimeksi mainitun osalta vielä yksityistä ja julkista rekisterinpitäjää. Selvityksessä päädyttiin esittämään keskitettyä rekisteriä, joka perustettaisiin tulorekisterin yhteyteen. Luotonantajat velvoitettaisiin ilmoittamaan myöntämänsä luotot rekisteriin ja tarkistamaan luotonhakijaa koskevat tiedot rekisteristä ennen luoton myöntämistä. Positiivisia luottotietoja saisi käyttää vain luotonhakijan luottokelpoisuuden arviointiin ja erikseen määriteltyjen viranomaistehtävien hoitamiseen. Rekisteröidyllä olisi mahdollisuus tarkistaa luottotietojärjestelmässä olevat henkilötietonsa sekä tiedot rekisterin käytöstä.

Keskuskauppakamari vastasi lausuntopyyntöön seuraavasti:

Keskuskauppakamari pitää tehtyä selvitystä hyvänä. Keskuskauppakamari toteaa, että positiivisia luottotietoja koskeva järjestelmä tulee tarpeeseen ja sen valmistelua on syytä jatkaa ripeällä aikataululla ja laadukkaasti. Pyrkimys ylivelkaantumisen vähentämiseen on aiheellista. Positiivinen luottotietorekisteri auttaisi todennäköisesti osaltaan hillitsemään ylivelkaantuneisuutta. Jatkoa ajatellen erityisen keskeisessä roolissa on myös kuluttajien taloudenhallintakykyjen parantaminen. Kuluttajien taloudenhallintaosaamista tulee pyrkiä parantamaan esimerkiksi eri foorumeilla tapahtuvien valistuskampanjoiden, neuvontaresurssien lisäämisen sekä koulussa annettavan opetuksen kautta. Taloudenhallintaosaamisen kehittämisessä on syytä ottaa huomioon eri-ikäiset kuluttajaryhmät (ikääntyneet, työikäiset, nuoret) sekä erilaiset viestintäkanavat. Jokaisen tulee saada opastusta järkevään rahankäyttöön ja säästämiseen yllättävien menoja varalle.

Selvityksessä on vertailtu vaihtoehtoina kyselypohjaista järjestämää sekä keskitettyä rekisteriä, jota ylläpitäisi joko yksityinen taho tai julkisen vallan toimija. Selvityksessä on päädytty esittämään keskitettyä rekisteriä, jota ylläpitäisi julkinen toimija. Keskuskauppakamari toteaa, että esitys vaikuttaa tarkoituksenmukaiselta ottaen huomioon selvityksessä esitetyt perustelut eli kustannustehokkuus, tietosuoja- ja tietoturvavaatimukset sekä kilpailuoikeudelliset vaatimukset. Selvityksessä on päädytty esittämään rekisterin perustamista tulorekisterin yhteyteen. Keskuskauppakamarilla ei ole tältä osin lausuttavaa. Oleellista on, että valittu rekisterinpitäjä pystyy toimimaan kustannustehokkaasti sekä pitämään erityisesti huolta tietosuojaan ja tietoturvaan liittyvistä asioista. Lisäksi positiivisen luottotietojärjestelmän tavoitteiden saavuttamisen kannalta on keskeistä, että rekisteri sisältää riittävän kattavat tiedot luotonhakijan maksukyvyn arvioimiseksi. Tästä syystä rekisterin piiriin olisi saatava mahdollisimman laajasti kaikki suomalaisille kuluttajille luottoja myöntävät tahot. Lisäksi rekisterin tietosisältö olisi määriteltävä kustannustehokkaasti, mutta kuitenkin siten, että luotonhakijoista kerättävien tietojen sisältö olisi riittävän kattava. Rekisterin ylläpitokustannukset tulisivat selvityksen mukaan katettaviksi rekisterin käyttäjiltä perittävillä käyttömaksuilla. Keskuskauppakamari toteaa, että maksujen suuruutta arvioitaessa ja niistä säädettäessä tulee ottaa huomioon omakustannusperiaate.

Selvityksessä esitetään säädettäväksi luotonantajille velvollisuus ilmoittaa myöntämänsä luotot rekisterin sekä velvollisuus tarkistaa luotonhakijaa koskevat tiedot rekisteristä ennen luoton myöntämistä. Lisäksi esitetään säädettäväksi hallinnolliset ja oikeudelliset seuraamukset niihin tilanteisiin, joissa luotonantaja laiminlyö velvollisuuden tarkistaa luotonhakijan luottotiedot rekisteristä tai menettelee käytettävissä olevista tiedoista huolimatta luotonannossaan ilmeisen huolimattomasti. Näiltä osin Keskuskauppakamari toteaa, että jatkovalmistelussa on pidettävä huolta siitä, että velvollisuudet määritellään riittävän selkeästi ja tarkasti, jotta vältytään tulkintaongelmilta. Lisäksi hallinnollista sanktiosääntelyä laadittaessa tulisi ottaa huomioon Oikeusministeriössä valmistellut ns. hallinnollisia sanktioita koskevat sääntelyperiaatteet (hanke OM038:00/2017), erityisesti suhteellisuusperiaate sekä määräämistoimivallan organisointia koskeva periaate.

 

 

 

 

  • Lausunnon saaja: Oikeusministeriö
  • Lausunnon pvm: 31.12.2018
  • Kirjoittaja: Raisa Harju
  • Titteli: Lakimies
Muokattu 9.1.2019