Toimenpidesuunnitelma logistiikan ja kuljetussektorin sekä satamien digitalisaation vahvistamiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoja toimenpidesuunnitelmasta, jolla toteutetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen kehittämissuunnitelmaa logistiikan ja kuljetussektorin sekä satamien digitalisaation vahvistamiseksi.

Keskuskauppakamari antoi liikennevaliokuntaansa kuultuaan 28.2.2018 lausunnon valtioneuvoston periaatepäätösluonnoksesta, johon nyt lausuttavana oleva toimenpidesuunnitelma perustuu. Keskuskauppakamari pitää hyvänä sitä, että suurimmat muutostarpeet otettiin huomioon lopullisen periaatepäätöksen laadinnassa.

Keskuskauppakamari on kuullut lausuntoa varten Keskuskauppakamarin liikennevaliokuntaa. Valiokunnasta monet ovat mukana hankkeissa, joita toimenpidesuunnitelmassa on mainittu.

Keskuskauppakamari pitää erittäin hyvänä, että toimenpidesuunnitelman laadinnassa on huomioitu yritysten työpajoissa esittämät näkemykset, ideat ja hankkeet. Keskuskauppakamarin mukaan yhteistä työtä logistiikan digitalisaation edistämiseksi on syytä jatkaa seuraavalla hallituskaudella. Tärkeänä tavoitteena on varmistaa, että logistiikkaketjuissa ja logistiikan solmupisteissä tarvittava tieto liikkuu entistä sujuvammin eri toimijoiden välillä, mutta niin, että tietosuojasta ja yritysten liikesalaisuuksista pidetään jatkossakin huolta. Tämä huomioitiin liikennepalvelulain kolmannessa vaiheessa ja se on tärkeää huomioida myös esimerkiksi sähköisiä kuljetusasiakirjoja koskevan asetuksen (eFTI) päivityksessä.

Toimenpidesuunnitelma on informatiivinen ja kuvaa hyvin käynnissä olevien digihankkeiden moninaisuutta. Keskuskauppakamari esittää kuitenkin, että toimenpidesuunnitelmaa edelleen kehitetään niin, että toimenpidesuunnitelmasta erottuisi paremmin eri hankkeiden merkitys tavoitteiden saavuttamiselle. Toimenpidesuunnitelmassa mukana olevien hankkeiden aikataulua, luonnetta ja toimijoita pitäisi täydentää myös niin, että esimerkiksi kuvaukset olisivat keskenään yhteismitallisia. Lisäksi Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan toimenpidesuunnitelmaa pitäisi täydentää seuraavilta osin:

Keskuskauppakamari esittää, että toimenpidesuunnitelmaan lisättäisiin kuljetussektoriin ja logistiikkatoimijoihin vaikuttava, vuonna 2021 voimaan tuleva verkkokaupan arvonlisäverouudistus. Tämän voisi lisätä toimenpidesuunnitelmassa esimerkiksi mahdollistava lainsäädäntö ja lainsäädännöllisten esteiden poistaminen -otsikon tai kansainvälinen ja EU-vaikuttaminen -otsikoiden alle.

Verkkokaupan arvonlisäverouudistuksessa sähköisten palvelujen erityisjärjestelmä MOSS (Mini One Stop Shop) laajenee koskemaan tavaroiden verkkokauppaa sisämarkkinoilla ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Uudistuksen tarkoituksena on yhdenvertaistaa EU:n sisäisen ja ulkopuolisten maiden kanssa käytävän tavaroiden verkkokaupan verotusta ja parantaa suomalaisten toimijoiden toimintamahdollisuuksia. Tällä hetkellä alle 22 euron nettitilauksista EU:n ulkopuolelta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Erityisesti Kiinasta tilataan runsaasti tuotteita verovapaasti, mikä on vääristänyt kilpailua. Kilpailun vääristymisen lisäksi tuotteiden käsittely on aiheuttanut Suomessa merkittäviä logistisia kustannuksia. Tätä syystä suomalaiset toimijat ovat pitäneet hyvänä päätöstä luopua arvonlisäveron minimirajasta EU:n ulkopuolisessa verkkokaupassa. Päätös on tasapuolisen kilpailuympäristön näkökulmasta tervetullut, mutta siitä huolimatta muutos edellyttää myös logistiikkatoimijoilta varautumista ja käytäntöjen muutoksia.

Digitalisaatiokehityksessä standardinmukaisuus helpottaa järjestelmien integrointia ja edistää logistiikkaketjujen tehokkuutta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen toimenpidekokonaisuuteen B (Logistiikkaverkostojen ja yhteistyöhankkeiden luominen, hyödyntäminen ja kehittäminen) sopii standardoidun, yhtenäisen ja yksilöidyn pakettiosoitekortin käyttöönoton edistäminen. Yhtenäinen pakettiosoitekortti mahdollistaa lähetyksen seurannan kuljetuksen eri vaiheissa. Yhteistyötahona Suomessa on ainakin GS1 Finland, koska pakettiosoitekortissa on mukana lähetyksen yksilöivä GS1:n sarjatoimitusyksikkökoodin (SSCC) sisältävä viivakoodi.

  • Lausunnon saaja: Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Lausunnon pvm: 15.3.2019
  • Kirjoittaja: Kaisa Saario
  • Titteli: Asiantuntija
Muokattu 15.3.2019