Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari esittävät osinkoverotuksen kokonaisuudistusta. Ehdotettava malli tukee yritysten kasvua, vahvistaa työllisyyttä ja kannustaa innovaatioihin. Malli tuo suomalaisen osinkoverotuksen 2020-luvulle, jossa osaamisella ja aineettomalla omaisuudella on entistä suurempi merkitys yritysten liiketoiminnassa.
Elinkeinoelämän järjestöjen yhteinen malli voidaan tiivistää viiteen pääkohtaan:
- Mallin perusperiaate koskee sekä listaamattomia että listattuja yhtiöitä.
- Malli kohtelee aineetonta ja aineellista omaisuutta yhdenvertaisesti. Se ei perustu yhtiön nettovarallisuuteen.
- Osinko on aina saajansa pääomatuloa, ts. ansiotulo-osingosta luovutaan.
- Listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen kokonaisverorasitus eli osakkaan ja yhtiön maksama vero on yhteensä 26 prosenttia 30 000 euroon saakka (nykyinen taso).
- Listattujen yhtiöiden sekä listaamattomien yhtiöiden 30 000 euron ylittävien osinkojen kokonaisverorasitus on lähellä nykyistä pääomaverokantaa.
Ehdotettu malli vastaa hyvän verojärjestelmän ominaisuuksia: se on neutraali, läpinäkyvä ja yksinkertainen. Se ottaa huomioon, että osaamisella ja aineettomalla omaisuudella on entistä suurempi merkitys suomalaisyritysten liiketoiminnassa. Malli kohtelee kasvu- ja innovaatioyrityksiä tasapuolisesti suhteessa aineellista pääomaa hyödyntäviin yrityksiin, joten se tukee käynnissä olevaa rakennemuutosta kohti aineettomiin omaisuuseriin ja osaamiseen perustuvaa yritystoimintaa.
Malli kannustaa liiketoiminnan kannalta perusteltuihin investointipäätöksiin ja osingonjakopolitiikkaan sen sijaan, että verotukselliset perusteet vaikuttavat päätöksentekoon. Mallin avulla pääomat ohjautuvat taloudessa tehokkaasti ilman verotuksellisia ohjausvaikutuksia. Samalla se helpottaa yritysten sukupolvenvaihdoksia.
Ehdotus vähentää tarvetta ja mahdollisuuksia verosuunnitteluun sekä edistää verotuksen ennustettavuutta. Se helpottaa yhtiöiden kasvua ja niiden työllistämismahdollisuuksia madaltamalla listautumiskynnystä ja parantamalla mahdollisuuksia oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkimiseen. Uusi malli edesauttaa työllisyystavoitteiden saavuttamista.
Esitetty malli edistää sijoitusmuotoneutraliteettia ja tuo osakesijoittamisen samalle viivalle muiden sijoitusmuotojen kanssa, koska osingonjaon kokonaisverorasitus vastaa muiden sijoitusten verorasitusta. Malli yksinkertaistaa huomattavasti osinkoverotusta yritysten näkökulmasta ja se on hallinnollisesti yksinkertainen myös kansainvälisen verotuksen tilanteissa.
Osinkoveromallin positiivisten vaikutusten vahvistamiseksi elinkeinoelämän järjestöt esittävät myös pääomaverotuksen progression poistamista osana kokonaisuudistusta.
Ilman käyttäytymismuutoksia ehdotettu osinkoveromalli vähentää verotuloja 400–600 miljoonaa euroa, josta pääomaveron progression poiston osuus on vajaat 200 miljoonaa. Veronkevennys jakautuu lähes puoliksi listaamattomien ja listayritysten kesken. Osinkoveromuutoksella tavoitellaan kuitenkin myönteisiä kasvuvaikutuksia, jotka pienentävät osaltaan verotuottojen laskua.