Hallitus päätti vuoden neljännestä lisätalousarvioesityksestä 2.6.2020. Hallituksen lisätalousarvio on poikkeuksellisen suuri. Lisätalousarvioesityksellä käynnistetään 5,5 miljardin euron toimenpidekokonaisuus, jolla pyritään tukemaan talouden elpymistä. Lisätalousarviossa esitetään sekä akuutteja kriisinhoidollisia, että taloutta elvyttäviä toimia. Esimerkiksi akuuttia tilannetta helpottamaan tarkoitettua kustannustukea koskevaan lakiesitykseen varataan 300 miljoonaa euroa.
”Hyvä, että tukea tulee. Mutta on epäselvää, onko tuki akuutin kriisin hoitoon riittävää. Ja aikaakin on kriisin alusta jo kulunut eli vähän ollaan myöhässä. Muistetaan, että esimerkiksi monilla yrityksillä myynti on laskenut käytännössä nollaan. Tässä kohtaa olisi pätenyt sääntö: tee mieluummin liikaa kuin liian vähän”, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Lisäbudjetti on suuruusluokaltaan ennennäkemätön erityisesti taloutta elvyttävien toimenpiteiden takia. Kotamäen mukaan hallituksen lisätalousarvio pitää sisällään paljon hyvää, mutta herättää myös kysymyksiä.
Suomen kansantalous on ottanut vastaan voimakkaan iskun. Sekä yritysten että työntekijöiden tilanne on haastava. Julkinen talous velkaantuu nyt voimakkaasti ihan automaattisesti. Kotamäki ei pidä sitä tässä tilanteessa itseisarvoisesti huonona asiana, vaan nyt jos koskaan velkaantuminen on perusteltua.
”On kuitenkin pidettävä mielessä, että korkeasuhdanteessa tulisi kerätä puskureita. Monen kehittyneen talouden ongelma on ollut se, että sekä noususuhdanteessa että laskusuhdanteessa on velkaannuttu. Vähän pelkään tällaisen tilanteen realisoitumista Suomessakin. Tällaista puolikeynesiläistä politiikkaa ei kaivata”, Kotamäki linjaa.
”Toinen riski on se, että harrastetaan mukavaa jakopolitiikkaa, joka ei välttämättä ole vaikuttavaa. Lisätäänkö elvytyksen nimissä pysyviä menoja kohteisiin, jotka eivät tue tulevaisuuden kasvua? Tämä on vaaran paikka aina tällaisissa isoissa paketeissa.”
Kotamäen mukaan hallituksen linjaamat toimenpiteet infrastruktuurin, koulutuksen ja kasvatuksen tai ekologisen kehityksen tukemisen suhteen eivät ole ihan huonoja. Näissä asioissa tosin piru piilee yksityiskohdissa, eivätkä yksityiskohdat ole vielä tarkasti tiedossa. Lisätalousarvion paketti on mittava, joten tätä sulatellaan vielä varmasti pitkään.
Koronakriisi sekä hallituksen toimenpiteet aiheuttavat paineita julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyydelle. Kotamäki suhtautuu linjauksiin kaksijakoisesti.
”On kerrassaan erinomaista, että hallitus huomioi kannanotossaan julkisen talouden kestävyyden esimerkiksi lupaamalla asettaa entistä kunnianhimoisemman työllisyystavoitteen. Keskuskauppakamari on aikaisemmin ehdottanut, että hallitusten tulisi tavoitella 80 prosentin työllisyysastetta vuosikymmenen loppuun mennessä.”
”Lisäksi hallitus sitoutui julkisen velan vakauttamiseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Ongelma on siinä, että nämä linjaukset ovat abstrakteja ja siksi linjauksiin on ihan kaikkien helppo yhtyä. Onkin kriittistäkin kriittisempää tietää, mitä käytännön toimenpiteet tässä suhteessa tulevat olemaan. Ne ovat vielä hämärän peitossa. Onko hallitus tässä suhteessa ylipäätänsä päätöskykyinen? Poliitikot ovat heikkoja kaikenlaisten aktivointien ja leikkausten edessä – ja siksi tulojen ja menojen epäsuhta on pitkään tiedetty tosiasia. On talouspolitiikan seuraajien eli asiantuntijoiden ja lehdistön tehtävä pitää huolta, että hallitus pitää kiinni lupauksistaan”, Kotamäki sanoo.
