Yritysten vientikauppaa varten tarvitsemia alkuperätodistuksia haettiin kauppakamareilta viime vuonna 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin lasku viennissä tapahtui alkuperätodistustilaston mukaan syksyllä; vuoden surkein kuukausi oli joulukuu. Suurin kasvu alkuperätodistusten myöntämisessä oli Kazakstaniin, 29 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Yritykset tarvitsevat alkuperätodistuksia, kun vienti suuntautuu EU-maiden ulkopuolelle.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vähensi alkuperätodistusten kysyntää huomattavasti ja lasku on jatkunut sodan jatkumisen ohella edelleen.
Erityisesti vienti Venäjälle ja Ukrainaan romahti sodan alettua. Venäjälle myönnettiin viime vuonna vain muutamia alkuperätodistuksia; määrä laski edellisvuodesta 75 prosenttia. Jo vuonna 2022 alkuperätodistusten määrä romahti edellisvuoteen verrattuna ja väheni 95 prosentilla.
”Tämä tilasto osoittaa hyvin suomalaisyritysten sitoutumista Venäjän kaupan alasajoon”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden asiantuntija Hannele Visuri.
Sen sijaan kasvua alkuperätodistusten määrässä oli viime vuonna Kazakstaniin. Alkuperätodistuksia haettiin erityisesti vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta loppuvuodesta määrä väheni selvästi.
”Väheneminen johtunee siitä, että yritykset tarkensivat compliance-prosessejaan. Pakotteiden kiertämisyritykset olivat esillä mediassa ja ymmärrettiin, että Kazakstanin kautta saatetaan kiertää pakotteita. Loppuvuonna todistusten määrä Kazakstaniin kääntyi jo miinusmerkkiseksi edellisvuoteen verrattuna”, Visuri sanoo.
Eniten alkuperätodistuksia myönnettiin viime vuonna Turkkiin, Kiinaan, Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin suuntautuvaa vientiä varten. Myös näihin maihin suuntautuva vienti laski edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan alkuperätodistuksia myönnettiin viime vuonna noin 50 000 kappaletta. Parhaina vuosina määrä on ollut lähes 80 000 todistusta.
Alkuperätodistusten määrä väheni vuoden aikana myös Kiinaan 15 prosentilla. Sen sijaan vienti veti Persianlahden maihin: voimakkainta nousu oli Irakiin (85 prosenttia) ja Omaniin (22 prosenttia).
”Suomalaisyritykset ovat löytäneet Persianlahden maat uusina vientimaina, kun maailmankauppa on mennyt Venäjän hyökkäyssodan takia uusiksi”, Visuri sanoo.
Tilaston mukaan viime vuoden ”vientipiikit” osuivat maalis- ja toukokuulle. Syksyä kohden alkuperätodistusten määrät olivat reippaassa laskusuunnassa ja loppuvuonna lasku jyrkkeni.
”Yleinen taloustilanne ja maailmankaupan muutokset sodan takia ovat selvästi vähentäneet suomalaisyritysten vientiä EU- maiden ulkopuolelle. Tietenkin Venäjän kaupan tyrehtyminen näkyy voimakkaana muutoksena, mutta valitettavasti vienti on vähentynyt myös muualle”, Visuri sanoo.
