Yritykset antavat kouluarvosanaksi hallitukselle 6,7 eli ”7-” osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvästä politiikasta. Edellisen kerran kouluarvosanaa kysyttiin vuonna 2021 Marinin hallituskaudella ja tällöin kouluarvosanaksi muodostui ”6”. Asia ilmenee Keskuskauppakamarin osaajakyselystä, johon vastasi noin tuhat yritystä elo-syyskuun vaihteessa.
”Hallitus saa yrityksiltä tyydyttävän arvosanan eli 6,7 liittyen esimerkiksi koulutus-, työmarkkina- ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyviin toimiin. Erittäin tyytyväisiä hallituksen politiikkaan näissä teemoissa on alle kymmenen prosenttia ja erittäin tyytymättömiä reilu 20 prosenttia, suurin osa sijoittuu keskivaiheille”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös kertomaan päättäjille terveisiä näihin teemoihin liittyen. Vastauksista käy selvästi ilmi, että suurin tyytymättömyys ja huoli yrityksillä on osaamisperustaisen maahanmuuton tilanteesta ja Suomen ilmapiiristä kansainvälisille osaajille. Näitä teemoja käsiteltiin noin puolessa kaikista vastauksista.
”Yritysten viesti päättäjille on selvä: älkää pilatko Suomen maabrändiä, lopettakaa rasismilla flirttailu. Helpottakaa työperäistä maahanmuuttoa ja perheen tuloa Suomeen, vähentäkää tähän liittyvää byrokratiaa ja tukekaa kotoutumista ja kielen oppimista. Luopukaa siitä älyvapaasta kolmen kuukauden säännöstä”, Pulkkinen luettelee kyselyyn tulleita kirjallisia vastauksia.
Yhtenä konkreettisena teemana vastauksista nousee Suomeen töihin pääsemisen vaikeus ja perheiden huomiointi kokonaisuutena. Myös työnantajille kasautuvaa vastuutaakkaa Suomeen asettautumisen tukemisessa moni pitää kohtuuttoman suurena.
Pulkkinen muistuttaa, että ensin kestää helposti puoli vuotta työsopimuksen solmimisesta, ennen kuin työntekijä pääsee aloittamaan työt.
“Puolisoa ja lapsia ei saa Suomeen, kun perheenyhdistämisen tulorajat on asetettu aivan liian korkeiksi. Kun sitten puolisolle olisi paikkakunnalta työpaikka löytynyt, sitä ei saa tarjota saatavuusharkinnan takia. Jos saatavuusharkinta selätetään, voi kuitenkin olla, ettei työlupaa myönnetä työn osa-aikaisuuden ja tulorajojen vuoksi. Ainoa apu perheelle on usein työnantaja, joka sitten asiaa selvittelee viranomaisten kanssa iltapuhteina ja sormet ristissä toivoo, että tänne vaivalla hankittu työntekijä kaikesta huolimatta haluaisi jäädä Suomeen,” Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamarin mielestä työluvan saamiseen liittyviä tulorajoja ei tulisi nostaa nykyisestä ja saatavuusharkinnasta pitäisi luopua kokonaan. Lisäksi perheenyhdistämisen tulorajoja pitäisi höllentää ja toivottaa myös lapset ja puolisot tänne tervetulleiksi. Nyt tulorajat ovat käytännössä niin korkeat, että henkilön pitää tienata yli 3500 euroa kuukaudessa saadakseen puolisonsa ja kaksi lastaan Suomeen.
”Suomi on onnistunut viime vuosina nopeuttamaan työlupien käsittelyä, mutta perheenjäsenen oleskeluluvan käsittelyyn menee silti edelleen noin puoli vuotta. Se on pitkä aika elää epävarmuudessa ja olla erossa rakkaimmistaan”, Pulkkinen sanoo.
Kannustinloukkujen purkamista, oppilaitosyhteistyötä ja koulutuksen kehittämistä pidetään tärkeänä
Kiitosta yrityksiltä hallitus saa kannusteiden lisäämisestä työn tekemiseen ja vastaanottamiseen sekä työntekijöiden palkkaamisen helpottamisesta.
Yritykset pitävätkin kannustinloukkujen purkamista yhdessä koulutuksen sisältöjen kehittämisen ja oppilaitosyhteistyön vahvistamisen kanssa kaikista tärkeimpänä toimena turvata osaavan työvoiman saatavuus.
Ammatillisesta koulutuksesta ja jatkuvasta oppimisesta leikkaamista vastaajat pitävät virheenä, ja toivovat, että myös päätöksentekijät ymmärtäisivät vahvan ammattiosaamisen merkityksen yrityksille.
”Moni vastaaja kantaa huolta ammatillisen koulutuksen laadusta ja nuorten työelämätaidoista. Koulutukseen toivotaan tiukempaa struktuuria ja vaatimustasoa, joka kannustaa vastuun kantoon omasta oppimisesta, työstä ja toimeentulosta”, sanoo Pulkkinen.
