Kauppakamarikysely: Yritykset työllistäneet ukrainalaispakolaisia vasta vähän – halua on, mutta ei keinoja tavoittaa heitä

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Elmo Eklund.

Lähes kaikki ukrainalaispakolaisia työllistäneistä yrityksistä arvioi kokemuksen työllistämisestä positiiviseksi tai erittäin positiiviseksi, mutta toistaiseksi ukrainalaisia pakolaisia on työllistetty Suomessa vähän. Vain kahdeksan prosenttia yrityksistä on työllistänyt ukrainalaispakolaisia, mutta noin 20 prosenttia on harkinnut asiaa. Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ei ole ollut merkittäviä henkilöstövaikutuksia suomalaisiin yrityksiin lomautusten tai irtisanomisten muodossa. Tulokset selviävät kauppakamarien tuoreesta osaajakyselystä, johon vastasi noin 1800 yritystä.

Kyselyyn vastanneista yrityksistä kahdeksan prosenttia on työllistänyt sotaa paenneita ukrainalaisia. 87 prosenttia heistä arvioi kokemusta työllistämisestä positiiviseksi tai erittäin positiiviseksi. Vain kaksi prosenttia vastaajista on arvioinut kokemusta negatiiviseksi.

Ukrainalaispakolaisten työllistämistä on harkinnut 19 prosenttia vastaajista. 69 prosenttia kertoi, ettei työllistäminen ole juuri nyt ajankohtaista.

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen mukaan suomalaisyrityksiltä löytyy selkeää halukkuutta työllistää sotaa paenneita ihmisiä, mutta yhtenä rekrytoinnin haasteena on se, etteivät yritykset tiedä, miten voisivat heitä tavoittaa.

”Yritykset tarvitsevat selkeää tietoa ja tukea pakolaisten työllistämiseksi. Halua löytyy, mutta esteenä voi olla kielimuuri tai yksinkertaisesti se, että yritykset eivät tiedä, mistä voisivat löytää ukrainalaisia, joiden osaaminen vastaisi yrityksen tarpeita. Tähän kohtaanto-ongelmaan tarvitaan apua kolmannen sektorin toimijoilta ja viranomaisilta”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.

Valtosen mielestä on erittäin rohkaiseva tieto, että lähes kaikilla ukrainalaispakolaisia työllistäneillä yrityksillä on positiivisia kokemuksia prosessista ja työntekijöistä.

”Ukrainalaisten joukossa on hyvin monenlaisia osaajia korkeakoulutetuista vähemmän kouluttautuneisiin ja heillä on halua päästä kiinni mahdollisimman normaaliin arkeen sodan jaloista. Suomessa kärsitään valtavasta osaajapulasta ja työllistämällä ukrainalaisia voimme auttaa sotaa pakenevia, mutta samalla saada osaavia ja motivoituneita työntekijöitä yritystemme palkkalistoille”, sanoo Valtonen.

Sota vähentänyt lähitulevaisuuden rekrytointitarpeita viidesosalla yrityksistä

89 prosenttia kauppakamarien kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, ettei Venäjän hyökkäyssodalla tai sen vaikutuksilla yleiseen suhdannetilanteeseen ole ollut yritykselle henkilöstövaikutuksia. Ainoastaan neljä prosenttia vastanneista on joutunut lomauttamaan työntekijöitä ja vain kaksi prosenttia on joutunut irtisanomaan työntekijöitä.

Kyselyn mukaan sodalla tai sodan vaikutuksilla yleiseen suhdannetilanteeseen on ollut osin lähitulevaisuuden rekrytointitarpeita vähentävä vaikutus. 19 prosenttia vastanneista kertoo rekrytointitarpeiden vähentyneen ja 70 prosenttia kertoo, ettei vaikutuksia rekrytointitarpeeseen ole ollut lainkaan.

Ainoastaan viisi prosenttia vastanneista arvioi sodan ja sen vaikutusten kasvattaneen rekrytointitarvetta.

”Tulosten perusteella voidaan todeta, että sodasta ei ole aiheutunut merkittäviä henkilöstövaikutuksia suomalaisille yrityksille. Suurimmat vaikeudet yrityksillä liittyvät pulaan osaavasta työvoimasta, josta kärsii jopa 70 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä”, sanoo Valtonen.

Kauppakamarien kysely tehtiin 20.-23.9.2022. Kyselyyn vastasi 1780 kauppakamarien jäsenyritystä eri toimialoilta ja eri puolelta Suomea.

Kauppakamarit ympäri Suomen aloittivat yhteistyön maahanmuuttajia, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia työllistymään auttavan Startup Refugeesin kanssa. Suomeen on tullut lyhyessä ajassa kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, jotka haluavat työllistyä mahdollisimman pian. Kauppakamarit saattavat yhteen työvoimaa kaipaavia jäsenyrityksiään, työpaikkoja välittävän Startup Refugeesin palvelut sekä työtä kaipaavat ukrainalaiset.

Kategoriat:Osaaminen, Ukraina, Työllisyys, Muut