Kuva: Liisa Takala
Jopa 62 prosenttia yrityksistä uskoo vientinsä kasvuun, ellei Euroopan paheneva koronatilanne ja uudet rajoitukset uhkaa lupaavasti toipuvaa vientiä, osoittaa kauppakamarin vientiyrityskysely. Peräti 81 prosenttia vientiyrityksistä kokee jo nyt epäselvät matkustusrajoitukset pahimmaksi viennin kasvun esteeksi ja toivoo hallitukselta oikeinmitoitettuja toimia talous ja terveys huomioiden.
Kauppakamarin vientiyrityskyselyyn vastasi 18.-24.2.2021 yli 260 vientiyritystä, jotka ovat merkittäviä työnantajia eri puolilla Suomea.
”Vientiyritykset ymmärtävät Suomen tiukat rajoitustoimet, mutta toivovat hallitukselta tarkkaa harkintaa uusissa toimissa. Suomessa on löydettävä parempi tasapaino terveysturvallisuuden ja talouden avoimuuden välillä. Muuttuvat virukset voivat olla pitkäänkin osa arkeamme”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.
Yritykset toivovat, että hallitus uskaltaa varmistaa vaikeissakin oloissa yhteiskunnan ja talouden kannalta välttämättömän työmatkailun, nopeuttaa avainhenkilöiden rokottamista ja suunnata yritysten avuksi oikeanlaisia täsmätoimia.
Peräti 21 prosenttia yrityksistä uskoo vientinsä kasvavan yli 20 prosenttia vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna. Jo tammi-kesäkuussa viennin kasvua ennakoi 45 prosenttia yrityksistä. Noin 34 prosenttia ilmoittaa viennin pysyvän ennallaan. Vain 14 prosenttia ennakoi vientinsä supistuvan alkuvuonna 2021.
”Viime päivien synkentyvä koronatilanne on toki jo uusi uhka viennin kasvulle. Vientiponnisteluissa yritykset kyllä taipuvat moneen, mutta eivät kuitenkaan kaikkeen. Markkinoiden kasvava epävarmuus on aina myrkkyä viennille”, muistuttaa Vuori.
Jäykät ja epäselvät matkustusrajoitukset yhä ongelma
Suurimmaksi ongelmaksi yritykset kokevat työntekijöiden matkustusrajoitukset. Nyt jopa 82 prosenttia kertoo tämän aiheuttavan merkittäviä ongelmia viennille, kun vajaa vuosi sitten matkustusongelmista raportoi 62 prosenttia yrityksistä.
”Useat yritykset kokevat tilausten ja kauppojen saamisen vaikeutuneen, koska henkilökohtaiset neuvottelut ovat edelleen keskeinen osa kansainvälistä kaupankäyntiä monissa maissa. Suomen teollisuuden viennistä merkittävä osa on teknistä asiantuntijapalvelua, jota ei voi täysin toteuttaa virtuaalisesti”, Vuori sanoo.
Vuoren mukaan vientiyrityksistä tulee viestiä siitä, ettei Suomen matkustusrajoituksissa ole loogisuutta. Tiukat karanteenivaatimukset negatiivisesta testitulokset huolimatta hämmentävät välttämättömiä työmatkoja tekeviä ammattilaisia.
Kasvavat kuljetuskulut ja rahoituksen saatavuus askarruttavat
Noin 69 prosenttia yrityksistä ilmoittaa logistiikkaongelmista, joita ovat esimerkiksi kallistuvat kuljetuskulut ja konttipula. Kansainvälisten logistiikkakulujen kasvaessa vientiyritykset toivovat, ettei Suomessa lisätä kuljetuskustannuksia. Myös 56 prosenttia yrityksistä raportoi vaikeuksista tuotanto- ja hankintaketjuissa sekä komponenttipulasta.
Maailmanlaajuisista koronarajoituksista huolimatta vientiyritykset eivät koe kaupan esteiden lisääntyneen merkittävästi vientimarkkinoilla, vaikka esimerkiksi Kiinan uudet tuontituotteiden tarkastukset aiheuttavat viivästyksiä.
Viennin rahoituksen osalta 32 prosenttia yrityksistä ilmoittaa haasteista rahoituksen saatavuudessa, mikä vaatii Suomessakin Finnveralta ja Business Finlandilta ketteryyttä sekä yritysten tukimuotojen ja viennin rahoituskeinojen jatkuvaa päivittämistä.
”Avoimissa vastauksissa korostui kasvava huoli viennin rahoituksen saatavuudesta tulevaisuudessa, jos pankkien ja luottovakuuttajien rahoituspolitiikka entisestään kiristyy. Vienti on nyt nuoralla tanssimista yli koronakuilun”, arvioi Vuori.
Kauppakamarin vientiyrityskysely tehtiin 18.-24.2.2021 ja suunnattiin ensisijaisesti Keskuskauppakamarin vientiyritysverkostolle. Kyselyyn vastasi 263 yritystä, joista 47 prosenttia oli yli 50 hengen yrityksiä ja 20 prosenttia yli 50 miljoonan liikevaihdon yrityksiä. Vastaajista 64 prosenttia on teollisuuden alan vientiyrityksiä.
Liite:
Kauppakamarien vientiyrityskysely 2021 – viennin tila ja haasteet