Keskuskauppakamari katsoo, että valmisteilla oleva korkeakoulu- ja tutkimusvisio tunnistaa Suomen keskeiset osaamis- ja tuottavuushaasteet, mutta jää keinoiltaan liian varovaiseksi. Jotta visio kääntyisi talouskasvuksi, paremmaksi työllistymiseksi ja vahvemmaksi innovaatiotoiminnaksi, korkeakouluille on annettava nykyistä selkeämpi ja rohkeampi kasvurooli.
”Suomen tulevaisuuden turvaaminen nojaa vahvoihin korkeakouluihin, jotka sivistyksen ja tutkitun tiedon pohjalta uudistavat yhteiskuntaa, ja samalla mahdollistavat kestävän talouskasvun ja yritysten kehittymisen”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen.
Keskuskauppakamarin mukaan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus on kytkettävä aiempaa tiiviimmin talouden uudistumiseen, tuottavuuden kasvuun ja yritysten kilpailukykyyn. Tämä edellyttää muutoksia korkeakoulujen rahoituksessa, ohjauksessa ja toimintamalleissa.
”Korkeakoulutuksen läpäisyä ja tehokkuutta on vahvistettava niin, että nykyisillä resursseilla useampi opiskelija valmistuu ja työllistyy paremmin. Työelämälähtöisten opiskelumallien tulisi kuulua jokaiseen tutkintoon”, Pulkkinen sanoo.
Rahoitus ja ohjaus sidottava tuloksiin
Keskuskauppakamari korostaa, että koulutustason nostaminen edellyttää korkeakoulujärjestelmän rakenteellista uudistamista. Korkeakoulujen rahoitusta ja ohjausta on sidottava nykyistä selkeämmin opintojen läpäisyyn, valmistuneiden työllistymiseen asiantuntijatehtäviin sekä vaikuttavaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.
Lähtökohtana tulisi olla opiskelupaikka jokaiselle vastavalmistuneelle nuorelle. Opintojen aikana on voitava joustavammin täsmentää tai vaihtaa suuntautumista, ja samalla yksityisen rahoituksen osuutta jatkuvassa oppimisessa on kasvatettava määrätietoisesti.
”Yritysten näkökulmasta on keskeistä, että korkeakoulutusjärjestelmä tukee osaavan työvoiman saatavuutta ja vastaa työmarkkinoiden muuttuviin tarpeisiin”, Pulkkinen sanoo.
Yritysyhteistyö keskiöön
Keskuskauppakamari esittää tavoitteeksi sen, että vähintään puolet akateemisista väitöstutkimuksista tehdään työsuhteessa yrityksiin. Yritykset ovat tutkimustulosten keskeisiä soveltajia ja kaupallistajia, ja valtaosa tutkimuksen taloudellisesta vaikuttavuudesta syntyy yritystoiminnan kautta.
”Suomen kasvu nojaa vahvasti yritysvetoiseen TKI-toimintaan. Yritysyhteistyötä ja innovaatioita on vahvistettava rahoituksessa ja ohjauksessa, jotta julkinen TKI-rahoitus houkuttelee paremmin myös yksityisiä investointeja. Kokonaisuudessaan korkeakouluvision tehtävä on näyttää, miten osaaminen muuttuu kasvuksi ja työpaikoiksi – ja antaa selkänoja päätöksille, joilla uudistukset viedään maaliin”, Pulkkinen sanoo.
Keskuskauppakamari lausunto asiaan on luettavissa täältä: Lausunto: Sivistyksestä suunta Suomelle – Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio vuoteen 2040 – Keskuskauppakamari
