Keskuskauppakamari esittää työsopimuslakia päivitettäväksi siten, että yleissitovuuden ja paikallisen sopimisen parhaat puolet otettaisiin jatkossa huomioon.
”Alakohtaisten työehtojen vahvistettu yleissitovuus pätisi edelleen pääsääntönä, paitsi niissä tilanteissa, joissa työntekijät ovat päättäneet työpaikkakohtaisesti tai muuten järjestäytyä ja sopia toisin”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Romakkaniemen mukaan Suomen poikkeuksellisen tiukka laki ja käytännöt työehtojen yleissitovuudesta ovat johtaneet tilanteeseen, jossa paikallisia ja yritys- tai työpaikkakohtaisia erityisolosuhteita ei voida todellisuudessa huomioida sopimisjärjestelmässä. Tämä jarruttaa tuottavuutta ja työllistymiskehitystä.
Romakkaniemi korostaa, ettei Keskuskauppakamari esitä yleissitovuuden purkua paikallisen sopimisen kustannuksella.
”Yleissitovat työehtosopimukset ovat jatkossakin hyvä pohja eri alojen työehdoille. Jäykkä järjestelmä kuitenkin estää yritys- ja työpaikkakohtaisten tuottavuushyötyjen saavuttamisen. Esityksemme lisäisi työntekijöillä vapautta sopia tai olla sopimatta työehtosopimuksista poikkeavasti. Työnantaja ei voisi poikkeavia työehtoja sanella, sillä jatkossakin olisi täysin työntekijöiden päätösvallassa järjestäytyä tai olla järjestäytymättä sekä sopia toisin tai olla sopimatta. Jos poikkeavat työehdot eivät olisi molempia isossa kuvassa hyödyttäviä, ja niiden mukaisesti sovita, niin alan yleiset työehdot pätisivät jatkossakin”, hän korostaa.
Paitsi työntekijöille ja yrityksille, Romakkaniemi korostaa sopimusjärjestelmän muutoksilla olevan merkittäviä etuja myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tuottavuuden ja työllisyysasteen kasvu heijastuisi suurempiin verotuloihin ja vahvempaan julkiseen talouteen.
Lisätiedot: