Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi pitää Teknologiateollisuuden uutta sopimisen mallia erinomaisena uutisena Suomen työllisyyden ja tuottavuuden kasvulle. Mallissa yritykset ja toimialat saavat jatkossa joustavasti punnita palveleeko niiden kasvua ja menestystä paremmin nykyisen kaltaiset valtakunnallisesti kattavat työehtosopimukset vai esimerkiksi yrityskohtainen sopiminen.
”Tämä on pieni askel Teknologiateollisuudelle, mutta suuri loikka kohti vapaampaa sopimista työpaikoilla sekä työntekijöiden aitoa oikeutta järjestäytyä paikallisesti ja sopia kaikkia paremmin palvelevista työehdoista”, Romakkaniemi iloitsee.
Keskuskauppakamari on aiemmin esittänyt Suomeen uutta työmarkkinamallia, joka vaatii työlainsäädännön uudistamista. Siinä yleissitovat työehtosopimukset ovat sopimusjärjestelmän runko jatkossakin. Ne pätisivät siellä, missä paikallisesti ei ole löydetty osapuolten mielestä yrityksen, työntekijöiden ja työpaikan kokonaisedun kannalta parempia tapoja toimia. Toisaalta toisin sopiminen olisi paikallisesti sallittua, jos työntekijät haluavat järjestäytyä ja sopia niin.
”Kattavat työehtosopimukset ovat monella tavalla hyvä asia. Niiden ja työlainsäädännön kehittäminen on valitettavasti vain jäänyt vuosikymmeniä jälkeen maailman muutoksesta. Siksi kokonaisuus on muuttunut nettopositiivisesta nettonegatiiviseksi,” Romakkaniemi sanoo.
Romakkaniemi näkee, että työmarkkinoilla siirrytään uuteen aikaan Metsäteollisuuden aiemman ratkaisun ja tämän Teknologiateollisuuden tuoreen uudistuksen myötä. Sen seurauksena työlainsäädännöstä on myös poistettava nykyisiä paikallisen sopimisen kieltoja työpaikkakohtaisen sopimisen mahdollistamiseksi. Erityisesti työmarkkinoiden muuttuessa tämänkin ratkaisun seurauksena on myös muutettava kokonaisuudessaan vaatimus valtakunnallisesti kattavasta työehtosopimuksesta, jotta monia asioita voidaan sopia paikallisesti.
”Työlainsäädännössä tämä eri asioista toisin sopimisen oikeus pitää muuttaa käsittämään myös pienemmän kattavuuden ja yrityskohtaiset työehtosopimukset”, Romakkaniemi vaatii.
Keskuskauppakamari näkee, että sopimusjärjestelmän asteittaisella vapauttamisella on merkittäviä etuja paitsi työntekijöille ja yrityksille, myös laajemmasta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tuottavuuden ja työllisyysasteen kasvu heijastuisi suurempiin verotuloihin ja vahvempaan julkiseen talouteen.
Liite: Keskuskauppakamarin esitys lakimuutokseksi sopimisen vapaudesta
