Ennen koronaviruspandemian alkua työllisyys oli 42 000 työllisen päässä hallituksen asettamasta tavoitteesta. Luku käy ilmi Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurista, jossa seurataan hallituksen työllisyystavoitteen etenemistä. Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki on huolissaan siitä, kuinka yritykset kestävät talouden mahdollisen romahduksen ja kuinka suuri konkurssipiikki on edessä.
Työllisyystavoitelaskuri perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin työllisyyslukuihin. Tänään julkaistut työllisyysluvut osoittavat, että työllisyysasteen trendi oli 73,4 prosenttia vuoden 2020 helmikuussa.
Työttömyysasteen trendi oli helmikussa 6,6 prosenttia.
”Tänään julkaistut työllisyysluvut tulevat olemaan viimeisiä koronavirusvapaita lukuja pitkään aikaan. Tällä hetkellä näyttää siltä, että maailmalla riehuva koronaviruspandemia tulee heiluttamaan sekä työttömyys- että työllisyysastetta ennalta-arvaamattoman ajan verran”, Kotamäki sanoo.
Maaliskuu tulee näyttämään työmarkkinoilla erilaiselta helmikuuhun verrattuna.
”Tiedämme jo nyt, että lomautusten lukumäärä tulee olemaan merkittävä maaliskuussa. Tuoreen kyselymme mukaan puolet jäsenyrityksistämme aikoo lomauttaa tai peräti irtisanoa työntekijöitä seuraavan kahden kuukauden aikana”, Kotamäki sanoo.
Tilastotuotannon viiveitten takia Kotamäki näkee tällä hetkellä enemmän kysymyksiä kuin tilastoituun tietoon pohjaavia vastauksia.
”Kuinka suuri ensimmäinen lomautusaalto tulee olemaan? Kuinka kestäviä yritykset ovat eli kuinka suuri konkurssipiikki tullaan näkemään? Kuinka pitkään tartuntojen määrä jatkaa nousuaan ja milloin voidaan sanoa, että pandemia on selätetty? Kuinka nopeasti Suomi ponnahtaa takaisin potentiaaliselle kasvu-uralleen?”, Kotamäki luettelee.
Kotamäen mukaan Kiina todella sai flunssan ja muut maat kunnon tartunnan. Mutta mitä se tarkoittaa hallituksen työmarkkinatavoitteille? Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallituksen työllisyystavoitteen voi haudata ja siirtyä pohtimaan sitä, kuinka olemassa olevat työpaikat turvataan.
”Tällä hetkellä näyttää siltä, ettei hallituksen onnistumista tulla enää mittaamaan työllisyysasteen kasvulla tai julkisen talouden tasapainottamisella, vaan koronaviruskriisin hoidolla. Tämä on varmasti ihan järkevää. Mutta valitettavasti kriisin jälkeen Suomen väestö ei ole yhtään sen nuorempi, julkisen talouden tasapaino parempi eivätkä muut rakenteelliset ongelmat ole korjaantuneet itsestään.”
”Pitkän aikavälin ongelmat ovat edessämme ennemmin tai myöhemmin, mutta toki on ihan oikeaa politiikkaa hallituksen keskittyä tässä hetkessä hoitamaan koronakriisin akuutteja haittavaikutuksia”, Kotamäki toteaa.
Kotamäen mukaan tuoreet luvut eivät kerro paljoakaan maaliskuun työmarkkinoista.
”En tiedä onko koskaan ollut tilannetta, jossa edellisen kuukauden työllisyysluku olisi kertonut näin vähän tulevista kuukausista. Helmikuu on Suomen kohdalla aika ennen koronaa. Huhtikuu tulee olemaan ensimmäinen kokonainen koronavirukselle altistunut kuukausi. Maaliskuu lienee jotain siltä väliltä”, Kotamäki päättää.
Työllisyysasteen kehitystä voi seurata osoitteessa www.tyollisyystavoite.fi. Sivustolla pidetään myös kirjaa päätösperäisistä työllisyystoimista ja niiden työllisyysvaikutuksista.