On olemassa suuri riski sille, että kustannukset ylittyvät ja uudistukselle asetetut tavoitteet eivät toteudu. Keskeinen ongelma oppivelvollisuuden laajentamisessa on sen tehottomuus suhteessa kustannuksiin. Monien asiantuntijoiden näkemykset on sivuutettu uudistuksen valmistelussa.
Oppivelvollisuuden laajentamiseen liittyvä lainsäädäntö siirtyy tänään 15.10. eduskunnan käsiteltäväksi. Oppivelvollisuutta laajentamalla pyritään turvaamaan jokaiselle nuorelle vähintään toisen asteen tutkinto ja nostamaan sitä kautta koulutustasoa sekä vähentämään syrjäytymistä. Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry ja Keskuskauppakamari pitävät tavoitteita erittäin hyvinä, mutta huomauttavat, että oppivelvollisuuden laajentaminen ei ole tehokkain keino tavoitteiden saavuttamiseksi.
“Jotta nuori saa suoritettua toisen asteen tutkinnon, on hänellä oltava riittävä perusosaaminen ja opiskelukyky kunnossa. Maksuttomilla oppimateriaaleilla ja koulumatkatuella ei turvata näitä lähtökohtia”, toteaa Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen.
Monet asiantuntijatahot ovatkin esittäneet, että oppivelvollisuuden laajentamista tehokkaampi keino syrjäytymisen ehkäisyyn ja koulutustason nostamiseen olisi kohdentaa uudistukseen varatut 129 miljoonaa euroa suoraan tukea ja ohjausta tarvitseville nuorille, ei koko ikäluokalle. Tämä tarkoittaa erityisesti varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen panostamista.
“Suomessa nuorten osaamistaso on laskenut jo jonkin aikaa. Tämän voi havaita esimerkiksi PISA-tutkimuksen laskevista tuloksista. Ilman riittävää perusosaamista ei toisen asteen opinnoissa pärjää”, Valtonen jatkaa.
Oppivelvollisuusuudistus on saanut pitkin sen valmistelua perusteltua kritiikkiä esimerkiksi koulutuksenjärjestäjiltä ja kunnilta. Voidaan perustellusti kysyä, onko niitä tahoja kuunneltu riittävän tarkasti, jotka joutuvat tekemään työn ja kantamaan vastuun. Hallitus on sujuvasti sivuuttanut monien asiantuntijatahojen antaman rakentavan kritiikin uudistuksen valmistelussa.
“Näin suuri reformi pitää tehdä yhteisymmärryksessä ja tarkasti kuunnellen niitä tahoja, jotka jatkossa tekevät työn ja kantavat vastuun. Lisäksi koulutuksenjärjestäjille on annettava riittävästi aikaa suuren muutoksen läpiviemiseksi. Uudistuksen voimaantuloa pitää lykätä ainakin vuodella”, summaa Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry:n toiminnanjohtaja Soile Koriseva.
Muutama vuosi sitten tehdyn ammatillisen koulutuksen reformin kulmakivi on osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle opiskelijalle rakennetaan henkilökohtainen opintopolku ja hän opiskelee ne tiedot ja taidot, jotka hänen tilanteessaan ovat tarpeen. Oppivelvollisuusuudistuksen osana ollaan romuttamassa osaamisperusteisuutta säätämällä koulutuksenjärjestäjille velvoite keskimääräisestä opetustuntimäärästä. Esitetty muutos istuu erittäin huonosti nykyiseen ammatilliseen koulutukseen.
“Ammatillisen koulutuksen vahvuus on jokaiselle räätälöitävissä henkilökohtaisissa opintopoluissa ja koulutuksen työelämälähtöisyydessä. Ammatillisen koulutuksen tehtävää valmistaa osaajia työelämään joustavasti pitää nimenomaan vahvistaa, ei vaikeuttaa ylimääräisillä asetuksilla”, sanoo Koriseva.
Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry ja Keskuskauppakamari vetoavat eduskuntaan, että oppivelvollisuusuudistuksen toteuttamista harkittaisiin vielä kerran ja asiantuntijoiden näkemykset otettaisiin laajasti huomioon. Tahdomme hallituksen tavoin, että Suomen koulutustaso nousee ja syrjäytyminen vähenee. Siihen on kuitenkin olemassa esitettyä paremmat keinot.
Yhteystiedot:
Osaamisasiantuntija Mikko Valtonen, Keskuskauppakamari
puh. 040 867 8250, mikko.valtonen@chamber.fi
Toiminnanjohtaja Soile Koriseva, Elinkeinoelämän oppilaitokset EOL ry
puh. 044 509 7590, soile.koriseva@eolry.fi