Satamien merkitys on viennistä elävälle Suomelle ja sen alueille hyvin suuri. Satamiemme kautta kulkee noin 90 prosenttia viennistämme maailmalle. Raaka-aineiden tuonti kulkee myös satamiemme kautta.
Koska Suomi sijaitsee maantieteellisesti katsottuna maailmankartan takalaidalla, on meidän panostettava kilpailijoitamme enemmän saavutettavuustekijöihin.
Edellytys onnistumiselle on se, että Suomi on läsnä maailmalla ja että olemme hyvin saavutettavissa maantieteellisestä takamatkastamme huolimatta. Tämä vaatii tarkkaa kehittämistyötä.
Merimarkkinat muuttuvat tällä hetkellä voimakkaasti, ja aluskoot kasvavat. Tästä syystä Itämerellä on välttämätöntä pitää huolta väyläkapasiteetista ja -syväyksestä.
Hiljan toteutunut satamien yhtiöittäminen antaa kaupunkien satamayhtiöille luonnollisen mahdollisuuden toimintansa kehittämiseen ja muun muassa joidenkin toimintojen automatisoimiseen. Yhtiöittäminen vahvistaa myös liiketoiminnan läpinäkyvyyttä.
Kaupungit satamien omistajina hyötyvät antaessaan yhtiöille tilaa kehittyä ja uudistua. Uudet, ulkoiset ja riippumattomat jäsenet kaupunkien satamayhtiöiden hallituksissa puolestaan edistävät yhtiöiden liiketoiminnan kehittämistä.
Satamiin johtavaa tiestöä tulisi toteuttaa aina kunnossa olevana 100 km/h -kapasiteetin väylänä, jolla 4G-yhteys toimii keskeytymättömästi.
Jos väylät eivät ole kunnossa, on se iso kustannustekijä. Myös kaupunkien infrastruktuuri tulee suunnitella satamaliikenne huomioon ottaen.
Aika ajoin käyty keskustelu satamien lukumäärästä on oikeastaan toissijainen asia. Tärkeintä on toiminnallisesti tehokas, taloudellisesti kustannustehokas ja modernisti kehittynyt, automatisoituva satamaverkko, joka toimii markkinoiden mukaan. Toimiva markkina vaikuttaa satamien määrään ja toimintakonseptiin, sillä yritykset eli asiakkaat valitsevat satamapalvelunsa kilpailuttamalla.
Kun yritykset kilpailuttavat satamiaan tehokkaasti, parhaiten ja edullisimmin operoivat satamat menestyvät tulevaisuudessa. Tämä kehitys on ensiarvoisen tärkeää talousalueen kehityksen kannalta. Kilpailussa pärjäämättömät satamayhtiöt marginalisoituvat ja poistuvat vähitellen markkinoilta. Jotkut löytävät erottautumistekijän muutamista tärkeistä alueellisista asiakkaista ja sopeuttavat toimintansa niiden mukaan.
Näin satamaverkko tehostuu asiakaskysynnästä lähtien, palvelu paranee ja satamien toiminta automatisoituu.
Hintakilpailu ja tehokkaat prosessit laskevat palvelujen hintaa asiakkaille. Tätä hyvää ei pidä ehdoin tahdoin jarruttaa väylämaksuilla, vaan ne tulisi kokonaan poistaa. Kaikki tämä edistää vientiyritysten kilpailuasemaa ja toivottavasti tuo investointeja Suomeen.
Teksti on julkaistu Kauppalehdessä 11.6.2018.