Inflaatio on sitkeässä, mutta kuukausitasolla hintatason nousu näyttää merkkejä hidastumisesta. Monissa hyödykeryhmissä nähtiin edelleen kallistumista, mutta ruuan hinta laski huhtikuussa tuntuvasti edellisestä kuukaudesta. Kohonneet asuntolainojen korot selittävät isolta osin inflaation sitkeyttä huhtikuussa ja siten sotkevat inflaatiolukemaa. Keskuskauppakamarin pääekonomistin mukaan näyttää lupaavasti siltä, että inflaatio olisi laantumassa, mutta taistelua ei voi vielä julistaa voitetuksi.
Suomen inflaatio ei Tilastokeskuksen mittauksessa hidastunut lainkaan huhtikuussa. Huhtikuun inflaatiolukema oli 7,9 prosenttia eli sama kuin maaliskuussa. Asuntolainakoroilla on kuitenkin suuri vaikutus kuluttajahintoihin. Ilman asuntolainakorkojen vaikutusta inflaatio olisi ollut huhtikuussa 6,2 prosenttia.
”Inflaatio istuu hyvin sitkeässä. Kuukausitasolla on silti lupaavia merkkejä hintatason nousun hidastumisesta. Juuri nyt ensisijainen huomio pitää keskittää hintatason kuukausitason muutosten seuraamiseen, koska oleellista on ymmärtää sitä, miten hintapaineet kehittyvät. Vuosi-inflaatio on aika hidas mittari, johon vaikuttaa paljolti se, mitä hinnoille tapahtui viime vuonna Ukrainan sodan alkuvaiheessa”, sanoo Appelqvist.
Vuosi-inflaatiota hidastaa juuri nyt bensiinin ja muiden polttonesteiden halpenemiseen suhteessa viime vuoteen. Maaliskuussa bensiinin hintavaikutus kääntyi vuositasolla ensimmäistä kertaa negatiiviseksi. Sama jatkui huhtikuussa, kuten tulee jatkumaan suurella todennäköisyydellä tästä eteenpäinkin.
Kohonneet asuntolainojen korot sotkevat inflaatiolukemaa
Huhtikuussa kuluttajahinnat nousivat 0,3 prosenttia edellisestä kuukaudesta. Appelqvist sanoo nousuprosentin kuulostavan edelleen kohtalaisen isolta, mutta nousu selittyy pitkälti asuntolainojen koroilla, jotka jatkoivat vauhdikasta kohoamista.
”Kotimaista inflaatiolukemaa sotkee tällä hetkellä aika pahasti lainakorkojen vaikutus. Asuntolainojen korkojen nousu ei kerro hintatason kallistumisesta samaan tapaan kuin muiden palveluiden tai tavaroiden hintojen korotukset. Tilanne on hieman nurinkurinen, koska korot nousevat juuri siksi, että keskuspankki pyrkii taltuttamaan inflaatiota”, sanoo Appelqvist.
Ehkä myönteisin uutinen huhtikuussa oli ruuan hinnan alentuminen. Vuositasolla elintarvikkeiden- ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat 13,7 prosenttia.
”Vaikka lukema on iso, on ruuan kallistuminen laantunut jo huipusta. Vielä oleellisempaa on se, että kuukausitasolla hinnat laskivat 1,2 prosenttia. Näin isot alasuuntaiset muutokset ruuan hinnassa ovat erittäin harvinaisia”, sanoo Appelqvist.
Appelqvist kuitenkin muistuttaa, että taistelua inflaatiota vastaan ei vielä voi julistaa voitetuksi.
”Juuri nyt näyttää lupaavasti siltä, että inflaatio voi olla laantumassa, etenkin ilman korkojen vaikutusta. Edelleen on silti epäselvää, kuinka nopeasti normaalitilanteeseen päästään. Vaikka Suomessa palkkojen nousutahti on riittävän maltillista viennin hintakilpailukyvyn näkökulmasta, tulee meilläkin palkankorotuksista jatkossa nostetta kuluttajahintoihin, mikä osaltaan vaikeuttaa inflaation lopullista nujertamista”, arvioi Appelqvist.
