Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntija Tomi Viitalan mukaan yhteisöverokannan laskeminen tulevalla hallituskaudella tukisi Suomen investointiympäristöä kansainvälisesti näkyvällä tavalla. Suomessa hallitukset toisensa perään ovat pitäneet yhteisöverokannan ennallaan 20 prosentissa, kun EU:n uudemmissa jäsenvaltioissa alle 20 prosentin yhteisöverokanta on pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
Suomen yhteisöverokanta on pysynyt muuttumattomana lähes vuosikymmenen ajan ja hallitus toisensa jälkeen on pitänyt verokannan ennallaan 20 prosentissa. Keskuskauppakamarin johtavan veroasiantuntija Tomi Viitalan mukaan yhteisöveron alentaminen tukisi Suomen investointiympäristöä kansainvälisesti näkyvällä tavalla.
”Tällä hetkellä EU-15 maista vain Irlannin 12,5 prosentin yhteisöverokanta alittaa 20 prosentin rajapyykin. Uudemmissa jäsenvaltioissa alle 20 prosentin yhteisöverokanta on pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Yhteisöverokannan alentaminen voisi antaa tilaa toteuttaa muitakin verouudistuksia. Kauppakamarien uusimman talouskyselyn mukaan 44,5 prosenttia yrityksistä alentaisi yhteisöveroa”, sanoo Viitala.
Viitala muistuttaa, että kansainvälisen kilpailukyvyn lisäksi yhteisöverokannalla on olennainen merkitys osakeyhtiön osakkaan saaman voiton kokonaisverotasoon.
”Jos yhteisöverokanta pidetään ennallaan, sen avulla ei ole mahdollista kompensoida osingon verotason muutoksia osakkaan verotuksessa. Sattumaa ei ole se, että pikkuviilauksia lukuun ottamatta osinkoverotusta on Suomessa muutettu viimeksi vuonna 2014”, sanoo Viitala.
Kriittisissä äänenpainoissa on nostettu esiin yhteisöverokannan alentamisen kalleus. Vuosittainen yhteisöverotuotto on kuitenkin Viitalan mukaan lähes tuplaantunut kymmenessä vuodessa verokannan alennuksesta huolimatta.
”Huolta aiheuttaa myös ensi vuoden alusta toteutuva globaali minimivero, jonka mukaan suurimpien konsernien on maksettava voitoistaan vähintään 15 prosentin efektiivinen vero. Tältä osin voi todeta, että voitoista maksettava efektiivinen verokanta on Suomessa poikkeuksellisen lähellä nimellistä verokantaa, joten nimenomaan Suomessa laskuvaraa on reilusti.
Maltillisempi vaihtoehto on Viitalan mukaan alentaa pienempien voittojen verotusta, mutta pitää yhteisöverokanta muutoin ennallaan.
”Tällöin tuki kohdentuisi pienempiin yrityksiin ja alentaisi erityisesti pienten voittojen kokonaisveroastetta. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa voitoista peritään alempaa 19 prosentin verokantaa 50 000 puntaan asti ja Alankomaissa vastaavaa verokantaa sovelletaan 200 000 euroon asti, jonka jälkeen verokanta nousee 25,8 prosenttiin. Yhteisöverokannan alentamisen mahdollisuus kannattaakin pitää tulevan hallituksen työkalupakissa. Käyttötarkoituksia löytyy haluttaessa monia”, Viitala sanoo.
