Vaasasta kannattaa ottaa mallia

Juha Häkkinen

Suomi elää viennistä ja siksi uutiset vaihtotaseen alijäämästä ja viennin kasvun hidastumisesta ovat huolestuttavia. Vaasan seudulla yritysten ja julkisen sektorin yhteiset ponnistukset ovat kuitenkin johtaneet erinomaisiin tuloksiin.

Vaasan seudulta viedään jo 12 prosenttia koko Suomen teknologiaviennistä. Seudulla on eniten vientiyrityksiä Suomessa suhteessa väestömäärään.

Yhteinen nimittäjä on kymmenen vuotta ollut energiateknologia. Vaasassa toimii pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, joka kasvaa kasvamistaan ja työllistää jo 10 000 henkeä. Yli 70 prosenttia alueellisen energiaklusterin tuotteista ja palveluista menee vientiin.

Energiaklusterin ja Vaasan mallin teollisen pohjan muodostavia veturiyrityksiä on useita ja ne hyödyntävät energiateknologiaa kukin omalla tavallaan. Ominaista klusterille on se, että yritykset kehittyvät sekä kilpailemalla keskenään että tekemällä tiivistä yhteistyötä.

Kunnat, maakuntaliitot ja yrittäjien järjestöt voivat osallistua klusterin luomiseen oivaltamalla alueen osaamiskärki ja valitsemalla elinkeinopoliittiset painopisteensä.

Ilman yhteistä teollista pohjaa on hankala saavuttaa riittävän isoa kriittistä osaamismassaa tai houkuttaa kansainvälisiä huippuosaajia. Toisaalta paikkakunta, jonka yhteinen teknologiapohja on keskittynyt yhden ainoan veturiyrityksen ympärille, on aina haavoittuva. Tämä nähtiin viimeksi Salossa ja ennen sitä metsäteollisuuden rakennemuutoksen runtelemilla paikkakunnilla.

Vaasan seudun energiaklusteri on muodostunut konepajakonserni Wärtsilän sekä elektroniikka- ja sähköyhtiö ABB:n ympärille. Kansainväliset markkinat ovat pikkuhiljaa ohjanneet molempia nimenomaan energiateknologiaan.

Näiden kahden suuryrityksen lisäksi Vaasaan on syntynyt kymmenkunta kasvavaa energiateknologian yritystä, jotka omalla teknologiallaan kilpailevat maailmanmarkkinoilla.

Näistä voidaan mainita Vacon, VEO, The Switch, Citec, Wapice, Vamp ja Mervento, joiden juuret ovat tukevasti Vaasan energiaklusterissa. Myös energiatuotannon kansalliset toimijat EPV Energiaja Vaasan sähkö ovat mukana verkostossa omalla osaamisellaan.

Jos jokin paikallinen yritys joutuu vähentämään henkilökuntaa, mahdollisuudet löytää vastaavanlainen työ samalta paikkakunnalta ovat erinomaiset. Kaikki hyötyvät siitä, että osaajat liikkuvat yritysten välillä.

Koulutuslaitokset ymmärsivät kiitettävän nopeasti, että energiateknologia on uusi menestystekijä ja ne tulivat varhain mukaan rakentamaan yhteistä teknologiapohjaa. Julkisen sektorin keskeisiä tehtäviä klusterissa on juuri panostaa koulutukseen ja valita sille oikeat painopisteet.

Toinen ominainen piirre Vaasan mallissa on suuntautuminen vientiin heti alusta.

Vienti on ennen kaikkea opittava taitolaji ja verkostossa se on helpompi oppia. Uudet yritykset tähtäävät kansainvälisiksi ja ottavat vain harvoin vauhtia kotimarkkinoiden kautta. Vaasassa kehitetään muun muassa tuulivoima- ja aurinkovoimateknologiaa sekä tulevaisuuden älyverkkoja. Mikään näistä teknologioista ei ole riippuvainen Suomen markkinoista tai Suomen energiapoliittisista päätöksistä.

Vaasan mallin kolmas tekijä on alihankkijoiden sitoutuminen sekä yhteiseen teknologiapohjaan että vientiin.

Energiaklusterissa toimii noin 120 yritystä. Alihankkijat, kuten Österberg Group, Leinolatja Mapromec, käyvät kovaa koulua sopeutuessaan kannattavalla tavalla globaalien veturiyritysten vaatimuksiin. Mutta kun tämä koulu on käyty, seudun alihankkijat tuntevat kansainvälisten markkinoiden vaatimukset ja pelisäännöt. Yhä useammat alihankkijat hankkivat itsenäisesti uusia asiakkaita maailmalta.

Neljäs komponentti Vaasan mallissa on voimakas panostaminen tuotekehitykseen. Wärtsilä ja ABB ovat Nokian ohella eniten tuotekehitykseen panostavat yritykset Suomessa. Kun kaksi Suomen kolmesta parhaasta tuotekehittäjäyrityksistä toimii Vaasassa, tämä asettaa riman myös muille veturiyrityksille sekä alihankkijoille. Verkostossa leviävät sekä tuotekehitysajattelu että vientihenkisyys.

Nämä neljä osatekijää – verkoston hyödyntämä yhteinen teollinen pohja, panostaminen sekä vientiin että tuotekehitykseen ja kansainvälisesti suuntautuneet alihankkijat – muodostavat yhdessä Vaasan mallin.

Mutta Vaasan malli perustuu ennen kaikkea asenteisiin ja oivaltamiseen ja niiden tuomaan osaamiseen.

Kirjoittaja on Pohjanmaan Kauppakamarin toimitusjohtaja. Kirjoitus on ilmestynyt Talouselämä-lehdessä 9.3.2012.

Yksi kommentti artikkeliin ”Vaasasta kannattaa ottaa mallia

Kommentointi on suljettu.