Hallitustyöskentelyssä pitää olla selkeät roolit ja vastuut

Hallitusammattilainen Maarit Aarni-Sirviö toivoo yritysten hallituksiin valittavilta rohkeutta ja uskallusta puuttua asioihin, kun sen hetki on. Hän korostaa, että hallitustyöskentelyssä omistajien, hallituksen ja toimivan johdon roolit on pidettävä selkeinä ja erillään.

Maarit Aarni-Sirviö on toiminut muun muassa ruotsalaisen energiayhtiön Vattenfallin hallituksessa ja Britanniassa hän istuu pörssiyhtiö Berendsenin hallituksessa. Suomessa hän on toiminut Ponssen ja Rautarukin hallituksissa. Hän jatkaa edelleen Wärtsilän hallituksessa. Nykyään hän toimii myös Hallitusammattilaiset ry:n pääsihteerinä.

Maarit Aarni-SirviöYrityksen tai yhdistyksen hallitukseen osallistuvan ihmisen tärkein ominaisuus on Aarni-Sirviön mukaan se, että valittava on aidosti kiinnostunut yrityksestä ja sitä ympäröivästä maailmasta.

”Valittavan pitää ymmärtää yrityksen arvoketju ja hänen pitää nähdä erilaisten megatrendien – digitalisoituminen, väestön vanheneminen, kaupungistuminen – mahdolliset vaikutukset yritykseen pitkällä tähtäimellä.”

Hallitukseen menevän ihmisen pitää Aarni-Sirviön mielestä uskaltaa haastaa ja sparrata toimivaa johtoa.

”Tärkeintä on halu kuunnella ja ymmärtää ihmisiä. Tärkein ominaisuus on mielestäni henkilökohtainen integriteetti – rohkeus ja uskallus puuttua asioihin, kun sen hetki on. Niin on tehtävä, vaikka oman aseman uhalla.”

Toimitusjohtaja ei kuulu hallitukseen

Aarni-Sirviön mielestä toimitusjohtajan ei pidä kuulua yrityksen hallitukseen suurissa ja keskisuurissa yrityksissä.

Suomessa on jonkin verran yleistynyt käytäntö, että eläkkeelle jäävä toimitusjohtaja siirtyy vetämään yrityksen hallitusta eikä malta oikeasti jäädä eläkkeelle.

”Mitkään säännökset eivät estä tätä, mutta on lukuisia esimerkkejä siitä, ettei järjestely toimi. Vaihdolla haettu uudistuminen voi jäädä haaveeksi ja muutosta vaativat signaalit voivat jäädä huomaamatta, kun ’vanha’ osaaminen jyrää edelleen yrityksessä. Välttämättä näin ei käy, sillä kaikki riippuu ihmisistä ja heidän taidoistaan”, arvioi Aarni-Sirviö.

Joskus käy niin, että yrityksen toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan roolit menevät ristiin yhteydenpidossa merkittäviin omistajiin. Aarni-Sirviö haluaa korostaa Suomessa noudatettavaa osakkeenomistajien vahvaa yhdenvertaisuusperiaatetta, joka on kirjoitettu myös osakeyhtiölakiin.

Hän sanoo, että yhteydenpito vaihtelee yrityksen tilanteesta ja omistusrakenteesta riippuen.

Aarni-Sirviö viittaa Suomen listattujen yhtiöiden hallinnointikoodiin. ”Osakeyhtiölaki sisältää vaatimuksen osakkeenomistajien yhdenvertaisesta kohtelusta. Kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous, hallitus tai toimitusjohtaja ei saa tehdä päätöstä, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.”

Yhdenvertaisuusperiaatteen keskeinen tarkoitus on suojata vähemmistöomistajia.

Aarni-Sirviön mukaan voi toisaalta olla yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaista, että hallitus on tietoinen merkittävän äänioikeuden omaavien osakkeenomistajien mielipiteestä valmisteltavana olevaan päätösasiaan. ”Tällöin on kuitenkin otettava huomioon muun muassa sisäpiirisääntely.”

Perusteellinen valmennus työhön

Aarni-Sirviöllä on kokemusta suomalaisesta, ruotsalaisesta ja brittiläisestä hallitustyöskentelystä. Hän on tällä hetkellä brittiläisen pörssiyhtiön Berendsen plc:n hallituksessa.

”Ainakin seuraavat erot ovat selkeät suomalaiseen hallituskulttuuriin: hallitusjäsenen valinta on perusteellinen projekti – samaan tapaan kuin suomalaisissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajan valinta. Hallitus perehdytetään monipuolisesti yhtiön toimintaan ja organisaatioon. Itselläni oli 12 päivän perehdytysohjelma, josta myös raportoin Berendsenin hallituksen puheenjohtajalle.”

Aarni-Sirviö kertoo, että hajautetun omistuksen yhtiössä myös sijoittajafokus on aivan erilaista kuin Suomessa. CEO ja CFO kuuluvat hallitukseen, mikä muuttaa hallitustyöskentelyn dynamiikkaa merkittävästi.

Ruotsissa Aarni-Sirviö oli valtion omistaman energiayhtiön Vattenfallin hallituksessa.

”Länsinaapurissa hyvän hallintotavan sääntely, corporate governance, vastaa Suomea eli omistajan, hallituksen ja toimivan johdon roolit ovat selkeästi erillään. Työntekijöiden edustajien mukaantulo tuo siellä vielä oman dynamiikkansa hallituksen kokouksiin.”

Ei saa nöyryyttää

Aarni-Sirviön mukaan pahinta, mihin hallitustyöskentelyssä voi sortua on muiden hallitusjäsenten nöyryyttäminen. ”Sellaista ei saa missään nimessä tehdä!”

Usein väitetään, että Suomessa pieni kaveripiiri, joka istuu yritysten johdossa, järjestelee toisilleen hallituspaikkoja.

”Kuulen paljon muun muassa jäseniltämme kommentteja, joissa surraan tuota asiaa. Suomi on pieni maa, jolloin on aina helppoa valita joku tuttu. Meillä Suomessa myös vierastetaan argumentointia ja jossain määrin edellytetään ’herran eli puheenjohtajan’ pelkoa. Jos puheenjohtaja ja toimitusjohtaja ovat hyvät kaverit ja perhetutut, hallitukseen ei haluta haastajia”, myöntää Aarni-Sirviö.

Hän kertoo, että ammattimaisessa hallitusjäsenten valintaprosessissa määritellään ensin, mitä osaamista yrityksen hallituksessa tarvitaan eli mikä on oleellista yhtiön strategian kannalta.

”Vasta sen jälkeen haetaan systemaattisesti oikean profiilin omaavia henkilöitä hallitukseen.”

Aarni-Sirviö toivoo, että hallituksiin löytyisi rohkeita ihmisiä laajalla ja hyvällä kokemuksella yhteiskunnan eri puolilta, myös enemmän naisia hallituksiin.

Hän kumoaa yleisen käsityksen, että hallitusten jäsenten palkkiot olisivat Suomessa korkeita.

”Hallitustyö on vaativaa ja se vie aikaa. Suomessa hallituspalkkiot ovat alhaiset moniin muihin maihin verrattuna.”

Hallituksen puheenjohtajankin paikka voi olla tuulinen, kuten äskettäin kävi valtion omistajuusyhtiö Solidiumin hallituksen puheenjohtajalle Pekka Ala-Pietilälle. Potkut tulivat. ”Solidiumin puheenjohtajan erottamisesta en tiedä muuta kuin, mitä olen lehdistä lukenut. Omistaja voi toimia näin – tyylipisteet jäivät alhaisiksi.”

Yksi kommentti artikkeliin ”Hallitustyöskentelyssä pitää olla selkeät roolit ja vastuut

  1. Yhdenvertaisuusperiaate on ideologiana hyvä, muttei ota huomioon esimerkiksi sitä, että joku on isona omistajana ottamassa aktiivista roolia yhtiössä ja tuo strategista näkemystä yrityksen kehittämiseen. Isoja omistajia pitää kuunnella enemmän ja se on myös yhdenvertaisuusperiaatetta. Monissa firmoissa on pääomista-toimitusjohtaja-hallituksen puheenjohtaja sama tyyppi ja käytännössä nämä ovat diktatuureja. Diktatuuri voi olla myös toimiva johtamismuoto ja sellaisessa hallituksen pitää ottaa toisenlainen rooli. Pienosakkaita pitää myös huomioida, mutta diktatuuriin sijoittaneiden pitää myös huomioida se, että diktaattori ja äänikeisari määrää loppukädessä kaikesta.

Kommentointi on suljettu.