Johtaminen on harjoituslaji

Johtajaksi ei tarvitse syntyä, riittää että jaksaa harjoitella ja kehittyy. Tähän uskoo Taavi Heikkilä, joka soveltaa nyt oppimaansa S-ryhmän ykkösmiehenä.

Kuva: Martti Kainulainen
”Arvot ja etiikka ovat yllättävän tärkeitä asioita, se miten itse toimii pienissäkin asioissa”, Taavi Heikkilä sanoo johtamisesta. Kuva: Martti Kainulainen

Kun Taavi Heikkilästä tuli SOK:n pääjohtaja vuoden 2014 alussa, hänen ensimmäisiä toimiaan oli koota ympärilleen oikeat ihmiset. Heikkilän dream teamiin eli SOK:n johtoryhmään kuuluu sekä uusia tulokkaita että kokenutta osuuskauppaväkeä, jolla on kentän luottamus. Pääjohtaja korostaa, että toimiva tiimi vaatii sopivasti erilaisia ihmisiä.

”Tulokseen voi päästä monella tyylillä. Jotkut meistä ovat nopeampia, toiset huolellisempia. Yksi on innovatiivisempi, toinen analyyttisempi. Yhdellä on auktoriteettia ja karismaa, toinen on kuunteleva ja demokraattinen. Tiimin kokonaisuus, sopiva kombinaatio ratkaisee.”

Heikkilä on lukenut johtamiskirjansa ja löytänyt niistä lohdullisen tiedon: ei tarvitse olla syntynyt johtajaksi, vaan treenaamalla voi edetä hyväksi. Häneen vetoaa ajatus johtamisen tarkistuslistasta.

”Aika pitkälle pääset sillä, että vain teet asiat, jotka kuuluvat hyvään esimiestyöhön: annat positiivista palautetta ja kehittävää palautetta, asetat selkeät tavoitteet, sparraat ja tuet ongelmissa. Jos muistat tehdä näitä kaikkia kuukausittain, todennäköisesti sinut koetaan hyväksi esimieheksi. Kokemusta keräämällä vankistuu myös oma käsitys siitä, mikä toimii.”

Heikkilä on havainnut, että kunhan oma johtamistapa löytyy, se toimii hyvin samalla tavalla, vaikka tehtävät ja ihmiset ympäristössä muuttuvat eri organisaatiotasoilla. On tärkeää, että kaikki pelaavat samoilla säännöillä.

”Johtajan oma esimerkki näkyy kaikilla tasoilla organisaatiossa, yhtä lailla pääjohtajan kuin alimman esimiehen osalta. Arvot ja etiikka ovat yllättävän tärkeitä asioita, se miten itse toimii pienissäkin asioissa.”

Pääjohtajan kaksoisrooli

Uutta pääjohtajaa valittaessa loppusuoralla paikasta kisasi myös kaksi S-ryhmän ulkopuolista kandidaattia. Heikkilä arvelee, että hänen valintansa ratkaisi nimenomaan pitkä kokemus osuuskaupan omaperäisestä johtamismallista.

SOK:n pääjohtaja on samalla yhtymän hallituksen puheenjohtaja, jolla on hallituksessa jäseninä ”asiakasomistajia” eli alueosuuskauppojen johtajia. Pääjohtajan tehtävä on luoda agenda hallitukselle.

”Jos liikaa kuuntelee, ei voi tuoda esiin omaa näkemystä, mutta ei tähän diktaattoriakaan haluta.”

”Avainroolissa tässä mallissa on luottamus ja tasapaino. Pääjohtajalla pitää olla vahvasti visiointikykyä, omaa näkemystä ja kykyä tuoda asioita esille – ja samalla on oltava herkkyyttä kuunnella osuuskauppoja. Jos liikaa kuuntelee, ei voi tuoda esiin omaa näkemystä, mutta ei tähän diktaattoriakaan haluta”, Heikkilä kuvailee.

Heikkilä on tehnyt uraa S-ryhmässä 28 vuotta, viimeksi Osuuskauppa Hämeenmaan johdossa Lahdessa. Aiemmin hän on kuitenkin nähnyt elämää myös Vallilan pääkonttorissa.

Niinpä uuden tehtävän haltuunotto sujui ripeästi. Jo ennen johtoryhmän kokoamista vauhdissa oli strategiatyö, joka valmistui sopivasti alkuvuonna.

Ideaali strategian ajoitus

”Ajoitus oli aika ideaali. Sain olla strategiatyössä vähän mukana jo edellissyksynä ja loppumetreillä sain vielä omia ajatuksiani mukaan. Siinä on selkeät askelmerkit, joiden mukaan lähdimme tekemään. ”

Ulospäin uusi strategia alkoi kunnolla näkyä vasta tämän vuoden puolella. Kyseessä oli marketkauppa ja halpuuttaminen eli tuotteiden pysyvä hinnanlasku, jolla S-ryhmä herätti keskustelua, suorastaan kohua.

”Aiomme pitkäjänteisesti laskea hintoja edelleen, kyseessä ei ole yksittäinen kampanja. Ja rinnalla kehitämme myös valikoimia paremmiksi. Tavoitteena ei ole niinkään laajentaminen vaan parempi laatu ja osuvuus juuri kullekin asiakaskunnalle.”

Heikkilä korostaa, että hintojen lasku on tehty ja aiotaan tehdä S-ryhmän sisäistä tehokkuutta parantamalla eikä tuottajien kustannuksella.

”Säästöjä on etsitty lukemattomista kohteista esimerkiksi uusista kylmälaitteista, tietotekniikasta, hallinnosta ja markkinoinnista. Digitaalisuuden avulla esimerkiksi mainostuotannossa aiemmin neljä tuntia vienyt työvaihe on puserrettu 15 minuuttiin.”

Kuva: Martti Kainulainen
Taavi Heikkilän mukaan digipalveluita ja kivijalkakauppaa yhdistämällä syntyy voittava kombinaatio. Kuva: Martti Kainulainen

”Oletko omistaja?”

Seuraavaksi on näkynyt uudenlainen viestintä asiakasomistajuudesta. Osuuskaupan kassalla ei enää kysytä etukorttia vaan tiedustellaan reippaasti: ”Oletko omistaja?” Mainosfilmillä isä esittelee reteästi pojalleen, mitä kaikkea perheen omistuksiin kuuluu.

”Strategiaan kuuluu neljä pitkävaikutteista ja seitsemän nopeavaikutteista ohjelmaa, joista yksi on viestinnän ja markkinoinnin uudistaminen. Viestinnän kärkiin kuuluu osuustoiminnan ja sen hyvien puolien kirkastaminen.”

Iso muutos on tapahtunut myös siinä, miten S-ryhmässä suhtaudutaan digitaalisuuteen ja innovaatioihin. Yksi pitkävaikutteisista ohjelmista etsii uusia avauksia ja kehittämiskohteita niin koko henkilöstöltä kuin yhdessä ulkopuolisten kanssa.

”Suomessa on ollut ongelmana, että startup-skenen ympärillä on hyvää pöhinää, mutta isot instituutiot ovat oma saarekkeensa eivätkä nämä oikein kohtaa toisiaan”, Heikkilä arvioi.

Yhteistyötä startup-yritysten kanssa

Tätä muuria ylittääkseen S-ryhmä pyysi avoimesti startup-yrityksiltä etenkin digitaalisuuteen liittyviä uusia ideoita. Joukosta on poimittu kolme kiinnostavinta, joiden kanssa innovaatioita kehitetään nyt yhdessä. Tämä hanke on tarkoitus toistaa, kun ensimmäiset projektit on saatu päätökseen kesällä.

Heikkilä korostaa, että digitaalisuus tarkoittaa paljon muutakin kuin verkkokauppaa. Pelkkä verkkokauppa ei vielä riitä mullistamaan liiketoimintaa: esimerkiksi ruuan verkkokaupan kymmenkertaistuminen tarkoittaisi kuitenkin vain sen osuuden nousua 0,1 prosentista 1 prosenttiin koko kaupasta.

”Yhdistämällä digipalveluita ja kivijalkakauppaa syntyy voittava kombinaatio. Asiakas voi valita mieleisensä palvelukanavan ja molemmat tukevat toisiaan.”

Organisaation sisällä on tavoitteena järjestelmä, johon kaikki työntekijät voisivat esittää kehittämisajatuksia ja arvioida toisten ideoiden toteuttamiskelpoisuutta. Tällainen on toiminut hyvin OK Hämeenmaassa.

”Yritämme kannustaa siihen, ettei tarvitse tehdä samaa rutiinia aamusta iltaan. Se antaa henkilöstöllekin laajemman näkökulman omaan tehtävään.”

 

Taavi Heikkilän johtamisen kulmakivet

  1. Esimerkki. On tärkeää, että johtaja näyttää mallia ja noudattaa samoja pelisääntöjä kuin muutkin, kaikilla organisaatiotasoilla.
  2. Itsetunto. Pitää tuntea hyvät ja huonot ominaisuutensa, käyttää vahvuuksia hyväksi ja kehittää heikkouksia paremmiksi.
  3. Tuloksellisuus. On saatava sekä nopeita tehokkuusvoittoja että varmistettava tuloksentekokyky pitkällä tähtäimellä.
  4. Oikeat ihmiset. Toimivassa tiimissä on erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset taustat ja vahvuudet.
  5. Johdonmukainen harjoittelu. Huipulle ei ole oikotietä, vaan hyvä johtaja etenee asteittain entistä kovempiin haasteisiin.

 

Taavi Heikkilä, 52

Työ: SOK:n pääjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja
Koulutus: KTM, Helsingin kauppakorkeakoulu
Aiemmin: mm. Osuuskauppa Hämeenmaan toimitusjohtaja, SOK:n kehitysjohtaja ja rahoitusjohtaja
Luottamustehtävät: EK:n varapuheenjohtaja, Keskuskauppakamarin ja Kaupan liiton hallituksen jäsen
Perhe: vaimo ja kolme aikuistuvaa lasta
Harrastukset: koripallo ja muu urheilu, Espanja