Sinustakin naisjohtaja? Poimi vinkit!

Oletko nainen? Haluatko edetä urallasi? Suomen eturivin johtoasemiin kavunneet naiset kehottavat kaikkia kunnianhimoisia henkilöitä tarttumaan rohkeasti tarjoutuviin haasteisiin, luottamaan omaan osaamiseen ja verkostoitumaan laajasti yli toimialarajojen.

naismentorointi 1 uusi

Vaikka kansainvälisissä vertailuissa Suomen työmarkkinoiden tasa-arvoa usein kehutaan, on miesten ja naisten yhtäläiseen edustukseen johtopaikoilla todellisuudessa vielä paljon matkaa. Mitä korkeammalle kavutaan, sitä vähemmän näkyy naisia.

Monet naisjohtajat itse uskovat, että syynä loivempaan urakehitykseen on lasikaton lisäksi myös liiallinen henkilökohtainen empiminen.  Usein naiset saattavat arkailla vastuun ottamista ja suhtautuvat turhan epäröiden omiin taitoihinsa, vaikka mahdollisuus urakehitykselle tarjoutuisikin.

Kolme eturivin suomalaista naisjohtajaa antaa Keskuskauppakamarille näkemyksensä urakehityksestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Kasvatustieteiden maisteri, entinen luokanopettaja Marjo Miettinen on työskennellyt noin 25 vuotta perheyrityksen johtotehtävissä, josta Enstossa viisitoista vuotta ja EM Groupin toimitusjohtajana kahdeksan. Lisäksi hän toimii hallitustehtävissä sekä omissa että ulkopuolisissa yhtiöissä. Anne-Maria Salonius työskentelee Ålandsbankenin Suomen liiketoiminta-alueen johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Hän on koulutukseltaan oikeustieteiden kandidaatti ja varatuomari. DI ja MBA Tiina Tuomela puolestaan on tehnyt pitkän uran Fortumilla, jossa työskentelee nyt Nuclear and Thermal Power -divisioonan johtajana. Lisäksi hänellä on hallituspaikka mm. TVOn hallituksessa, sekä oman työkentän ulkopuolelta myös Ekokemissä.

Tarvitaan rohkeutta tarttua haasteisiin

“Naisten pitäisi rohkeammin hakeutua vaativiin tehtäviin. Aina ei tarvitse olla sataprosenttisen valmis, vaan pitää myös luottaa siihen, että tehtävä opettaa”, kommentoi Anne-Maria Salonius. Hän näkisi mielellään naisia useammin liiketoimintavastuussa.

Samoilla linjoilla on Tiina Tuomela, joka peräänkuuluttaa kehityshaluisilta naisilta lisää omaa aktiivisuutta:

“Se, että aktiivisesti hakee itselleen tilaisuuksia, vaatii rohkeutta. Yleensä eteenpäin vie se, että on aidosti innostunut siitä, mitä tekee”, hän summaa.

Johtajuuteen liitetään usein mielikuva pitkistä päivistä ja omasta yksityiselämästä tinkimisestä. Menestyneet naiset kuitenkin kokevat, että työ- ja perhe-elämän yhdistäminen on mahdollista. Se vaatii tosin järjestelmällisyyttä sekä läheisiin turvautumista.

“Itsellä on se onni, että perhe ja mies ovat tukeneet paljon. Tärkeistä harrastuksista ja ystävistä on myös syytä pitää huolta”, korostaa Tiina Tuomela. Hänen mukaansa ulkopuolisen avun käyttäminen esimerkiksi kotitöissä ei myöskään ole huono idea.

Vastapaino työlle opettaa naisten mielestä tehokkaaksi ajankäytössä. Tosin, jos oikein rakastaa sitä mitä tekee, vievät työt välillä täysin mennessään:

“Perheyrittäjänä teen elämäntyötä eikä minulla ole erikseen yksityiselämää ja työelämää. Välillä tehdään kovaa ja paljon, välillä hengähdetään kun on sopiva hetki. Kaikki on järjestelykysymyksiä”, kertoo Marjo Miettinen.

naismentorointi 2.2 uusi

Verkostoitumisen tärkeys

Niillä suhteilla, jotka itselleen työelämässä rakentaa, saattaa olla ratkaiseva merkitys urakehitykseen ja uusiin mahdollisuuksiin. Siksi verkostoituminen koetaan erittäin tärkeäksi. Vastoin yleistä harhaluuloa, myös miehet ovat innokkaita auttamaan naisia eteenpäin.

“Neuvoisin kaikkia naisia rakentamaan itselleen pienen ja tiiviin verkoston, jossa on myös miehiä. Verkosto pystyy sparraamaan ja tukemaan, kun sitä tarvitsee”, toteaa Miettinen.

Sekä Miettinen, Salonius että Tuomela ovat osallistuneet Keskuskauppakamarin palkittuun naisjohtajien mentorointiohjelmaan. He pitävät uusia kontakteja yhtenä ohjelman tärkeimmistä anneista. Myös mentorointiohjelman tuoma mahdollisuus oman uran ja kehittymisen peilaamiselle on tuntunut arvokkaalta.

Mentori auttoi pysähtymään ja saamaan omaan tilanteeseen perspektiiviä.

“Arkipäivä on kiireistä. Mentori auttoi pysähtymään ja saamaan omaan tilanteeseen perspektiiviä sekä näkemystä siihen, missä voisi edelleen kehittyä. Parasta ohjelmassa oli kuulla monenlaisia eri urapolkuja ja menestystarinoita. Luennot olivat hienoja, kaikki ohjelman eri osiot tukivat mukavasti toisiaan ja kokonaisuudesta sai paljon uusia ajatuksia”, kommentoi Tiina Tuomela.

Erityistä kiitosta mentoriohjelmaan osallistuneet naiset, niin mentorit kuin aktorit, antavat onnistuneesta parinvalinnasta. Aktoriksi kutsutaan henkilöä, jota mentoroidaan.

“Parasta mentorointiohjelmassa oli tutustua upeaan nuoreen naiseen, jolla on kykyä, asennetta, kunnianhimoa ja mahdollisuuksia. Aktorin kanssa käydyt keskustelut antoivat itsellekin paljon, oppimiskokemus on ehdottomasti molemminpuolinen”, kertoo mentorina toiminut Miettinen.

Aktorina ollut Salonius sai mentorikseen menestyneen miesjohtajan.

“Meille kehittyi avoin ja luottamuksellinen suhde. Täydellinen molemminpuolinen luottamus on tärkeää, jotta mentorointi onnistuu”, Salonius kommentoi. Hän kiitteli paitsi inspiroivia keskusteluja, myös niitä konkreettisia johtajuuden vinkkejä, joita mentoriltaan sai.

“Oivalsin mentorin kanssa esimerkiksi, että rekrytoitavat pitää tavata riittävän monta kertaa. On tärkeää, että on oikeat ihmiset oikeilla paikoilla. Heihin tulee voida luottaa täysin, välimaastoa luottamuksessa ei ole”, Salonius avaa.

Parhainkaan mentori ei kuitenkaan voi auttaa etenemään, jos oma asenne ei ole kohdallaan.

“Uralla menestyminen on aina kiinni omasta halusta ja innostuksesta. Uuden oppiminen on avainasemassa voidakseen kehittyä”, summaa Miettinen.

Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentorointiohjelman tavoitteena on vauhdittaa osaavien naisten etenemistä yhtiöiden liiketoiminnan johtotehtäviin ja hallituksiin. Ohjelma on suunnattu etenkin keskijohdossa toimiville naisjohtajille, jotka haluavat kehittää osaamistaan tai pohtia uravaihtoehtojaan. Haku Keskuskauppakamarin kolmanteen naisjohtajien mentorointiohjelmaan on käynnissä. Hae mukaan ja katso lisätiedot osoitteessa naisjohtajat.fi>>