Näin saat kaiken irti mentoroinnista

Keskuskauppakamarin tammikuussa 2016 startannut naisjohtajien mentorointiohjelma on kaikkien aikojen kolmas. Mukana on ennätysmäärä mentoroitavia naisia, kun yhteensä 42 mentori-aktori-paria aloitti yhteisen puolitoistavuotisen taipaleensa Castrén & Snellmannin tiloissa järjestetyssä aloitusseminaarissa 25.1.2016.

Kolmas mentorointiohjelma sai mentoreiksi ja aktoreiksi huippukaartin osaavia naisia ja miehiä. Kuvassa Elina Pyykkö, Camilla Lindfors, Riikka Kangas, Erja Sankari, Veera Höglund ja Anne Horttanainen.

Mentorointiohjelma on nelivuotisen historiansa aikana kirinyt jo maailmanmaineeseen, kun se pokkasi pääpalkinnon Italiassa järjestetyssä kauppakamarien maailmankongressin kilpailussa yhteiskuntavastuuprojektien sarjassa.

Mukaan mentorointiohjelmaan valitaan suuresta hakijajoukosta mahdollisimman monipuolisesti sellaisia johtavissa asemissa olevia naisia, jotka edustavat kirjavasti eri toimialoja ja koulutustaustoja. Näin varmistetaan, että ohjelmassa mukana olevat pääsevät verkostoitumaan laajasti ja inspiroitumaan toistensa erilaisista urapoluista.

”Mukaan valittiin 42 upeaa naista, kaiken ikäisiä ja kaikista koulutustaustoista. Heitä yhdistää menestys ja halu kehittyä vielä entisestään”, kertoo Anne Horttanainen, Keskuskauppakamarin naisjohtajien mentorointiohjelmasta vastaava johtaja.

Aseta itsellesi selkeät tavoitteet

Mentorointiohjelma on puolitoistavuotinen taipale, joka koostuu sekä kaikille yhteisistä tapaamisista että kahdenkeskisistä sessioista oman mentorin kanssa.

”Yhteisiä tapaamisia on koko ohjelman aikana yhteensä neljä, puolentoista vuoden aikasyklissä. Tämä jättää paljon tilaa mentorin ja aktorin välisille kahdenkeskisille tapaamisille, joita suosittelen pitämään noin kahdeksan viikon välein”, Horttanainen kertoo.

Hän muistuttaa, että on aktorin vastuulla olla yhteydessä omaan mentoriin tapaamisten sopimiseksi. Lisäksi aktorin velvollisuuksiin kuuluu miettiä tapaamisille ja koko ohjelmalle runko niistä asioista, joita haluaa käsiteltävän.

”Oma tavoite kannattaa kirjoittaa ylös: mitä tavoittaa tai odottaa mentorisuhteelta. Yksittäiset tapaamiset kannattaa teemoittaa ja ilmoittaa etukäteen mentorille, jotta hän ehtii tarpeen mukaan valmistautua niihin”, Horttanainen kiteyttää.

23997292423_8c89cdf40a_z
Mentorointiohjelman avausseminaarissa aktorit pääsivät tutustumaan toisiinsa. Kuvassa Mari Puoskari ja Anne-Mari Paapio.

Tyypillisessä kahdenkeskisessä mentoritapaamisessa vaihdetaan alkuun kuulumiset ja vedetään edellisen kerran anti yhteen. Tärkeää on valita sopivan rauhallinen paikka, jossa molemmat voivat keskustella luottamuksellisesti. Tapaamiset voi halutessaan järjestää myös etänä.

Kullekin tapaamiselle on hyvä miettiä etukäteen tietty teema tai asia, jonka aktori haluaa nostaa käsiteltäväksi. Mentori ei anna valmiita vastauksia, vaan ohjaa aktoria löytämään sopivia ratkaisumalleja.

”Hyvällä mentorilla on kaksi korvaa ja yksi suu, eli mentorin rooli on kuunnella ja antaa tukea ja ohjausta”, Horttanainen kertoo.

Mentorointi on tyypillisesti rikastuttava kokemus niin mentorille kuin aktorillekin.

Tapaamisen lopuksi on hyvä tehdä pieni suullinen tai kirjallinen yhteenveto sen päivän keskeisistä näkökulmista. Mentori voi myös antaa jonkin pienen tehtävän seuraavaksi kerraksi.

”Oma vinkkini on, että tapaamisista kannattaa kirjoittaa itselleen muistioita. Niistä voi aina tapaamisten välillä kerrata, minkälaisia asioita oli tarkoitus sparrailla, ja niihin voi olla kiva palata vaikka muutaman vuoden kuluttuakin”, Horttanainen vinkkaa.

Ohjelman naiset vaikuttavat yhdessä yhteiskunnallisesti

Mentorointi on tyypillisesti rikastuttava kokemus niin mentorille kuin aktorillekin. Usein ohjelmien puitteissa syntyy voimakkaitakin siteitä muihin ohjelmassa mukana oleviin aktoreihin ja omaan mentoriin.

Horttanainen on ilahtunut siitä, että edellisten ryhmien osallistujat ovat innostuneet ohjelmasta niin, että ovat halunneet antaa jotain takaisin yhteiskunnalle.

”Naisjohtajien ensimmäinen vuosikurssi loi oppisopimusohjelman, jonka puitteissa toista sataa työtöntä nuorta pääsi oppisopimuksen piiriin. Kun miettii, että aiemmin Helsingissäkin vain noin kymmenen nuorta sai vuosittain oppisopimuspaikan, voi tämän teon yhteiskunnallista vaikutusta pitää todella merkittävänä”, Horttanainen iloitsee.

Keskuskauppakamarin naisjohtajaohjelman perimmäisenä tavoitteena on murtaa lasikattoja.

”Tehokkainta on vapaaehtoisuuden tie. Vastustamme naiskiintiöitä, sillä yritysten pitää voida valita itselleen parhaat johtajat osaamisprofiilin mukaan, ei sukupuolen. Haluamme vaikuttaa siihen, että on tarpeeksi päteviä naisia, joilla on mahdollisuuksia huippupaikoille”, Horttanainen kiteyttää.