Poliittisista nimityksistä kuntayhtiöiden hallituksiin on syytä luopua

Kuntavaalien jälkeen monissa kunnissa uusitaan kuntayhtiöiden hallituskokoonpanoja. Perinteisesti paikat on jaettu poliittisten voimasuhteiden mukaan. Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa painottaa hallitusvalinnoissa osaamista puolueiden valtasuhteiden sijaan. “Nimityksissä on huolehdittava valittavien henkilöiden riittävästä osaamisesta ja kokemuksesta. Sote-uudistuksessa on erittäin tärkeää, että tulevien maakuntien yhtiöihin nimitetään asiantuntevia hallituksia.”

Poliittisia voimasuhteita pitää kuntayhtiöiden hallituksissa yllä etenkin ns. puoluevero, eli se, että puolueiden nimeämät luottamushenkilöt maksavat osan luottamustoimen palkkiosta puolueelle.

“Puolueiden paikallistoimintaa rahoitetaan puolueveroilla, minkä vuoksi puolueet eivät ole halukkaita luopumaan käytännöstä. Käytäntö on kuitenkin erikoinen riippumattomuus- ja avoimuusnäkökulmasta”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa sanoo.

Linnainmaan mukaan puolueverokäytännöstä on syytä luopua ainakin hallituspaikkojen osalta.

“Hallitusvalintojen ei tule perustua puolueiden valtasuhteisiin kunnassa, vaan osaamisen on ratkaistava. Erityisen tärkeää tämä on maakunnallisissa yhtiöissä. Sote-uudistuksen myötä maakuntien yhtiöt tarvitsevat asiantuntevat hallitukset, eikä hallituspaikkojen poliittinen läänitys takaa asiantuntemusta”, sanoo Linnainmaa.

Kuntayhtiöiden ammattimaisessa johtamisessa puutteita

Linnainmaa painottaa kuntayhtiöiden toiminnan ammattimaisen johtamisen tärkeyttä erityisesti kuntien velkaantumisen vuoksi. Koko kuntasektorin velka on 32 miljardia euroa. Kuntien oman velkaantumisen lisäksi kuntien tytäryhtiöiden velka on kasvanut 18 miljardiin.

Asia on nyt erityisen ajankohtainen, sillä kuntayhtiöiden hallitusten osaamisvajetta on pyritty korjaamaan uudessa kuntalaissa. Kesäkuusta 2017 lukien kuntayhtiön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhtiön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.

“Kuntavaalien jälkeisissä hallitusvalinnoissa on huolehdittava siitä, että kuntayhtiöiden hallituksen jäsenillä on riittävä osaaminen ja kokemus tehtävään. Ei olisi myöskään pahitteeksi kehittää ainakin suurempien kuntayhtiöiden hallinnointia avoimuuden osalta samaan suuntaan kuin pörssiyhtiöiden hallinnointikoodi edellyttää pörssiyhtiöiltä”, Linnainmaa esittää.

Kuntayhtiöiden hallituskokoonpanoihin liittyvät haasteet näkyvät selvästi myös kauppakamareiden PK-hallitusbarometristä, johon vastasi helmikuussa 2017 lähes 1 200 yrityksen edustajaa eri puolilta Suomea. Vastaajien avoimissa kommenteissa näkyy, ettei poliittisin perustein valituilta jäseniltä välttämättä löydy riittävää osaamista:

”Hallitus koostuu kokonaisuudessaan luottamushenkilöistä, joten valintakriteerinä on ollut poliittinen sopivuus. Tästä syystä rooli yhtiön edustajana ja omistajan (kaupungin) edustajana on välillä hyvinkin häilyvä. Toimivan johdon edustajana kaipaisi enemmän aitoa lisäarvoa ja substanssiosaamista jäseniltä.”

”Kaikki hallituksen jäsenet valitaan poliittisin perustein kunnallisvaalien tuloksen perusteella. Kaikki jäsenet osakaskaupunkien ja -kuntien luottamushenkilöitä.”

”Kyseessä on kaupunginyhtiö, joten vastaamisessa on tiettyä haastetta esim. sen suhteen, edustavatko poliittisesti valitut hallituksen jäsenet omistajaa vai eivät.”

”Yhtiömme on kuntien täysin omistama. Puolet jäsenistä ns. ammattilaisia eli kunnan virkamiesjohtoon kuuluvia ja puolet kuntien luottamushenkilöitä. Yhteiskunnallinen ymmärrys on tärkeää, mutta liiketaloudellinen asiantuntemus jää heikoksi.”

”Kaupungin/kunnan omistamassa osakeyhtiössä hallituksen valinta on ainakin meillä täysin poliittinen toimenpide.”