Alueellisen vetovoiman yksinkertainen resepti

Dynaaminen talous, hyvä koulutus, osaava työvoima, toimivat liikenneyhteydet ja asuntojen riittävä tarjonta. Siinä on alueen vetovoiman salaisuus. Teoriassa resepti on yksinkertainen, mutta käytännössä työ sen hyväksi ei lopu koskaan.

Millainen on vetovoimainen talousalue? Mitkä seikat tekevät esimerkiksi suomalaisesta maakunnasta kilpailukykyisen ja houkuttelevan alueen sekä asukkaille ja yrityksille?

Alueellinen vetovoima on cocktail, jonka sekoittamiseen ei tarvita rakettitiedettä. Se koostuu nimittäin aika yksinkertaisista ainesosista. Niitä ovat ammattitaitoinen työvoima, monipuolinen ja tasokas koulutus sekä sujuva logistiikka. Myös asuntojen riittävyys on alueellisen kilpailukyvyn tärkeä komponentti.

Kaikissa näissä asioissa alueen pitäisi hakea kilpailuetua. Alueen pitäisi osata myös viestiä vahvoja puoliaan yleisölle, jotta ­yritykset, asukkaat ja turistit löytäisivät seudun. Alueiden vetovoiman salaisuuksia käsitellään perusteellisesti Alueiden kilpailukyky 2016 -raportissa, jonka on laatinut Keskuskauppakamarin asiantuntija Kaisa Saario.

Raportti korostaa koulutuksen merkitystä. Sen mukaan yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammatilliset oppilaitokset lisäävät alueen kilpailukykyä. Runsas kolmannes yrityksistä arvioi, että yliopisto tai korkeakoulu vaikuttaa paljon tai erittäin paljon yrityksen sijaintiin ja toimintaedellytyksiin. Tampereella, Etelä-Karjalassa ja Pohjanmaalla vastaava osuus oli puolet. Yliopiston sijainti vaikuttaa varsinkin siihen, miten palveluyritykset, kasvuhakuiset yritykset ja henkilömäärältään suuret yritykset valitsevat sijaintipaikkansa.

Vetovoima merkitsee

Monella alueella on yrityksiä, jotka haluaisivat tehdä alueensa vetovoiman lisäämisestä erityisen kehittämiskohteen. Kaisa Saarion mukaan selvityksessä nousi esiin myös arvio, että on syytä välttää liian tiukkaa kaavoitus- ja lupapolitiikkaa. Se on tärkeää, jotta ei karkoteta potentiaalisia asukkaita eikä yrityksiä, jotka harkitsevat toiminnan aloittamista alueella.

Haastattelimme tätä juttua varten viiden alueellisen kauppakamarin toimitusjohtajia, jotka arvioivat alueensa vetovoimaa. Haastattelut vahvistivat Alueiden kilpailukyky 2016 -raportin tulokset.

Dynamiikkaa väestönkasvusta

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki Perälä sanoi, että väestön nettokasvu – 18 000 asukasta vuodessa – muodostaa hyvän perustan talouden kasvulle. ”Yritysten kannalta hyvin koulutettu ja osaava työvoima on erityisen tärkeä asia”, hän lisäsi. ”Seudun yhteydet maailman markkinoille ovat erinomaiset.”

Toisaalta Helsingin liikenteen kehittämiseksi tarvitaan kokonaisratkaisu: jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta on parannettava ja keskustatunneli rakennettava. Lisäksi Helsingin seudun asuntokaavoituksen määrä on turvattava ja asuntorakentamisen sääntelyä kevennettävä.

”Varsinais-Suomen teollisuus on hyvässä nousussa”, sanoi Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve. Hänen mielestään upea sijainti, historia ja kulttuuri tekevät yhdessä hyvän taloustilanteen kanssa Varsinais-Suomesta maan ykkösalueen. Turun lentokentän tarjontaa Arve parantaisi suoralla yhteydellä Saksaan.

Muista liikennehankkeista Arve priorisoisi muun muassa Turun ohitustien leventämistä nelikaistaiseksi ja ”tunnin junaa” eli Turun ja Helsingin välistä nopeaa ratayhteyttä, joka on saanut jo suunnittelurahaa.

ICT kilpailukyvyn lähteenä

Oulun kauppakamarin toimialueeseen kuuluu Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Kainuun maakunta. Kauppakamarin toimitusjohtaja Jari P. Tuovinen pitää vahvaa ICT-osaamista alueen kilpailukyvyn tärkeimpänä osatekijänä. ICT-alalla on nyt yli 11 000 työpaikkaa, enemmän kuin Nokian huippuvuosina.

Ammattikorkeakoulun tekniikka- ja liiketalousyksiköt muuttavat Linnanmaan yliopistoalueelle, josta syntyy Tuovisen mukaan ”innovaatiotoiminnan superkampus”.

Kainuun aluetalouteen ovat tuoneet kasvua Terrafamen kaivos ja Transtechin kiskovaunutehdas. Tuovinen kehuu myös Kainuun matkailuelinkeinoa ja ammattikorkeakoulua, jonka Talouselämä-lehti arvosteli joitakin vuosia sitten Suomen parhaaksi.

Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtaja Jouko Lehtoranta arvioi, että sijainti ja hyvät liikenneyhteydet Helsinkiin ja Venäjälle ovat alueen vetovoimatekijä numero yksi. Edullisia asuntoja ja toimitiloja on tarpeeksi, työmatkat ovat lyhyitä, matkailu tarjoaa vetonauloja, ja virkistys- ja harrastusmahdollisuuksia riittää. ”Ihmisen kokoinen paikka”, hän tiivistää.

Toisaalta Kymenlaakson liikenneyhteyksiin liittyy akuutteja tarpeita. Lehtorannan mukaan erityisesti Kouvolan ja Kotkan välinen valtatie 15 pitäisi saada runsaan ja raskaan tavaraliikenteen edellyttämään kuntoon.

Ylä-Savon vienti kasvussa

”Kuopio on Suomen vetovoimaisimpia kaupunkeja”, sanoo Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja Silja Huhtiniemi. Hän näkee tulevaisuuden Kuopion 200 000 asukkaan kaupunkina ja Itä-Suomen kasvun veturina.

Luonto, asunnot, työpaikat ja vireä ja monipuolinen elinkeinoelämä ovat Huhtiniemen listalla Pohjois-Savon vahvuuksista. ”Erityisesti Varkaudessa ja Ylä-Savossa vientiteollisuus on hyvässä kasvussa.”

Kuopion alueen kauppakamarin liikenteen kärkihanke on, että Viitostietä voisi ajaa 100 kilometrin tuntinopeutta Iisalmeen asti ympäri vuoden. Lentoliikenteen lisäämiseen on Huhtiniemen mukaan löydettävä jatkossa uusia ratkaisuja.

Työvoimapula pullonkaulana

Jokainen haastateltu toimitusjohtaja piti koulutusta alueiden kilpailukyvyn keskeisenä voimavarana. Toisaalta puute osaavasta työvoimasta ja työvoiman kärjistyvä kohtaanto-ongelma ovat nousseet esiin kaikilla alueilla. Kohtaanto-ongelma tarkoittaa sitä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa: toisaalla on työttömyyttä, toisaalla työvoimapulaa.

Taustalla on se, että talouskasvu elpyi viime vuonna pitkän taantuman jälkeen. EK:n uusimman suhdannebarometrin mukaan teollisuuden, rakennusalan ja palveluiden tilanne oli keskikesällä 2017 jonkin verran keskimääräistä parempi ja arviot loppuvuodesta olivat varsin myönteiset.

Lähes yhdeksän kymmenestä teollisuusyrityksestä kertoi, että kapasiteetti oli täyskäytössä. Etenkin rakennusalan yrityksiä vaivasi pula osaavasta henkilökunnasta. Perälä muistuttaa, että 26 prosenttia uusmaalaisista teollisuusyrityksistä ja 16 prosenttia palveluyrityksistä raportoi suhdannebarometrissä ammattityövoiman saannin ongelmista.

Autotehtaasta työpaikkoja

Arven mukaan Lounais-Suomessa tarvitaan lähivuosina vähintään 15 000 uutta ­työntekijää ja koulutusta pitää lisätä varsin­­kin teknisillä aloilla. Kova pula vallitsee nyt erityisesti materiaali- ja konetekniikan insinööreistä ja ennen pitkää myös IT-osaajista.

Oulun kauppakamarin alueen väestö on Tuovisen mukaan nuorta ja hyvin koulutettua.

Kohtaanto-ongelma on silti todellisuutta myös Pohjois-Pohjanmaalla. Puutetta on esimerkiksi ohjelmoijista, hitsaajista ja metsäkoneenkuljettajista.

Kymenlaakson keskeinen ongelma on pula IT-, rakennus- ja metalliosaajista sekä lääkäreistä. ”Koulutustarjonta ei vastaa riittävän hyvin työvoimatarvetta”, Lehtoranta sanoo.

Pula osaajista on ajankohtainen ongelma myös Kuopion kauppakamarin alueella. Huhtiniemi arvioi, että yritysten ja oppilaitosten yhteistyö onneksi edistää ongelman ratkaisua.