Talouskasvu ratkaisee EU:n tulevaisuuden

Euroopan unionin on pitkän kriisivaiheen jälkeen keskityttävä kaupankäynnin vahvistamiseen.

Euroopan eri maissa käydyt vaalit osoittavat, että vahva keskus­johtoinen integraatio on väärä lääke ­Euroopan unionin ongelmiin. Kansalaisten ja jäsenmaiden kiinnostus EU-yhteistyötä kohtaan laimenee, jos jäsenmaat eivät yhdessä pysty luomaan markkinavetoisesti ter­vettä kasvua ja työpaikkoja.

Talous­kasvun ja työpaikkojen luominen olisi myös parasta sosiaaliturvaa kaikissa EU-maissa. Hyvinvointi ei voi rakentua jäsenmaiden välillä ­tapahtuvien tulonsiirtojen ­varaan.

Suomalaiset yritykset suhtautuvat myönteisesti EU:n kehittämiseen. EU-jäsenyys on Suomelle oikea ratkaisu, mutta kritiikki EU:ta kohtaan on usein aiheellista. Esimerkiksi osa EU:n päätöksistä voi vaikuttaa kielteisesti yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn, mistä hiilinielu­keskustelu on tuore esimerkki.

Talouskasvua tulisi hakea vahvistamalla EU:n sisämarkkinoiden toimivuutta ja kauppapolitiikan tuloksellisuutta.

Suomen viennistä lähes 60 prosenttia menee EU-maihin. EU:n ­sisämarkkinat eivät valitettavasti ole vieläkään todellisuutta. Komission vuosittainen seurantaraportti vahvistaa tämän ikävän tosiasian. ­Jäsenmaat eivät noudata yhteisiä sääntöjä, ja eri tuotteiden – kuten lääkkeiden – markkinat ovat sir­paloituneet. Brysselissä toimivan ­ECIPE-tutkimus­laitoksen mukaan Yh­dysvalloissa osavaltioiden välinen kauppa tuottaa 60 prosentin lisäyksen maan bruttokansantuotteeseen, kun EU:ssa sisämarkkinoiden tuoma lisäys on vain 20 prosenttia.

Sisämarkkinoiden kehittäminen on jäänyt akuuttien poliittisten ja taloudellisten kriisien hallinnan ­jalkoihin. Finanssikriisin väistyessä EU:n on syytä palata perusmis­sioonsa. Keskinäisen kaupankäynnin vauhdittaminen on asetettava etusijalle. Erityisesti uusien tuotteiden markkinoille pääsyä tulisi helpottaa. Nyt se vaatii lupamenettelyn kaikissa jäsenmaissa.

Toimivilla sisämarkkinoilla uusille tuotteille avautuvat laajat markkinat. Pientäkin segmenttiä tavoit­televa tuote voisi olla taloudellisesti kannattava.

Globaaleja arvoketjuja koskevien Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen selvitysten mukaan Suomen kansantalouden kannalta on tär­keää, kuinka avoimena Kiinan, Yhdys­valtojen tai Britannian markkinat vastedes säilyvät. EU:n onnistuminen kauppapolitiikassa Suomelle keskeisten vientimarkkinoiden maiden kanssa auttaa suomalaisia yrityksiä luomaan työpaikkoja. Vuodesta 2011 voimassa ollut EU:n ja Etelä-Korean välinen kauppasopimus on kasvattanut Suomen vientiä Etelä-Koreaan jopa 40 prosenttia ja samalla varmistanut useiden työpaikkojen säilymisen Suomessa.

Toimintakykyinen ja yhtenäinen EU on vahvempi toimija kuin yksikään jäsenmaa olisi erillään muista. Yhteisiä keskeisiä haasteita ovat muun ­muassa pakolaisuus, ilmas­ton­muutos ja kyberturvallisuus. Yhteistyö on Suomenkin etu geopoliittisten riskien kasvaessa.

EU:n ulkoinen ja sisäinen rooli on muuttunut Suomen EU-jäsenyyden aikana. Meidän on ymmärrettävä muutos. Samalla joudumme arvioimaan uudelleen EU-linjauksiamme ”vahvasta komissiosta”, ”integraa­tion syventämisestä” ja ”EU:n kaikissa etujoukoissa” olemisesta.

Esimerkiksi ehdotukset EU:n yhteisestä talousministeristä ja budjetista vaikuttavat väärältä lääkkeeltä ongelmien ratkaisemiseksi. Euromaiden yhteisen rahoituslaitoksen EVM:n muuttuvaan rooliin on syytä suhtautua pragmaattisesti. Vakausmekanismin vahvistaminen on järkevää ainoastaan, jos sille luodaan selvät säännöt. Vakausjärjestelmän reunaehdoista päätetään poliittisin perustein, mutta sääntöjen soveltamisen tulee pysyä poliittisen päätöksenteon ulkopuolella. Paras tapa kannustaa jäsenvaltioita huolehtimaan taloudestaan on markkina­kurin turvaaminen.

Integraation syventämisen sijasta on aika selkeyttää EU:n ja jäsen­maiden työn- ja vastuunjakoa. ­Integraatio pelkästään ideologisin ­perustein ei vastaa yritysten ja kansalaisten odotuksia.

Kunkin EU-maan on tehtävä uskottavaa kansallista EU-politiikkaa. Brysseliä ei pidä syyttää ongelmista, jotka syntyvät kehnosta kansallisesta politiikasta. Vahva komissio tai parlamentti ei myöskään voi olla ainoa ratkaisu ongelmiin.

Timo Vuori ja Johnny Åkerholm

Vuori on kansainvälisten asioiden johtaja ja Åkerholm neuvonantaja Keskuskauppa­kamarissa.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 24.11.2017.