Merenkulun väylämaksu pitää poistaa

Suomen ulkomaankaupasta noin 90 prosenttia kulkee meritse. Silti Suomi perii merenkulun väylämaksua, joka on Itämerellä poikkeus. Suurin osa Itämeren alueen maista ei väylämaksua peri eikä yksikään Suomen mittakaavassa.

Pitkät etäisyydet tekevät sen, että Suomella on merenkulussa kaikkein huonoimmat lähtökohdat kilpailijamaihin verrattuna. On perin merkillistä, että Suomi itse yritysten kustannuksia nostamalla heikentää logistista asemaansa.

Merenkulun väylämaksujärjestelmän tulevaisuutta pohtivan työryhmän loppuraportti on tarkoitus julkaista huhtikuussa. Väylämaksujärjestelmän epäkohdat ovat työryhmän tiedossa, mutta on todennäköistä, että työryhmä ei ota kantaa väylämaksun poistoon tai puolituksen jatkoon.

Päätös merenkulun väylämaksun tulevaisuudesta on kuitenkin tehtävä pian, sillä merenkulun väylämaksu on puolitettu tämän vuoden loppuun saakka.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että teollisuuden kustannuksia ei saa nostaa. Väylämaksuasiassa hallituksen lupauksesta kiinni pitäminen punnitaan. Kirjaus on tärkeä, koska globaalisti toimivat suomalaiset yritykset puntaroivat herkästi toimintaympäristöjen eroja.

Mikäli hallitus pitää kirjauksesta kiinni, tarkoittaa se joko sitä, että merenkulun väylämaksun puolitusta jatketaan tämän vuoden jälkeen tai sitä, että väylämaksu poistetaan kokonaan ensi vuonna. Valtioneuvoston tulisi tehdä päätös väylämaksusta kevään kehysriihessä.

Globaalin kilpailun näkökulmasta palauttamisen ajoitus olisi myös järjetön. Rikkisääntelyn vuoksi polttoainekustannukset ovat Itämerellä vielä selvästi suuremmat kuin valtaosassa muuta maailmaa. Polttoaineiden rikkipitoisuutta rajoitetaan laajemmin vuodesta 2020 alkaen, mutta siitä ja muusta ympäristösääntelystä aiheutuu Turun yliopiston selvityksen mukaan suomalaiselle elinkeinoelämälle miljoonien lisäkustannuksia ainakin vuosina 2020–2025.

Ulkomaankaupassa pitäisi aina pyrkiä virtaviivaisiin ratkaisuihin, jotka eivät aseta eri toimijoita eriarvoiseen asemaan. Väylämaksujärjestelmä ei ole erilaisten käyttäjien näkökulmasta oikeudenmukainen, vaan maksu sisältää suoranaisia sisäisen subvention elementtejä.

Väylämaksujärjestelmää pitävät erityisen epäoikeudenmukaisena ne toimijat, jotka maksavat väylämaksussa jäänmurrosta, jota eivät koskaan tarvitse. Näitä ovat erityisesti avovesikaudella Suomessa kertaluontoisesti tai harvoin käyvät alukset kuten suuret risteilyalukset ja irtolastialukset, bulkkerit. Myös säännöllinen konttiliikenne, jossa linjalla olevat alukset vaihtuvat usein, kärsii suuresta maksusta matkaa kohden.

Merenkulun väylämaksu pitäisi poistaa kilpailua vääristävänä ja yritysten logistiikkakustannuksia nostavana kokonaan ja pysyvästi ja jäänmurto korvata budjetista vallitsevan kansainvälisen käytännön mukaisesti.

Suomi hyötyisi väylämaksujen pysyvästä poistamisesta, sillä se edistäisi tehokkaasti ulkomaankaupan tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Toimintaympäristön ennustettavuuden ja yritysten tulevien investointien näkökulmasta on tärkeää, että asiasta tehdään lopullinen päätös. Tämä tukisi osaltaan hyvinvointia ja uusien työpaikkojen syntymistä.

Kaisa Saario
asiantuntija, Keskuskauppakamari

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kauppalehden Debatti-palstalla 10.4.2018. Hallitus päätti 13.4.2018 jatkaa merenkulun väylämaksun puolittamista vuosille 2019–2020.