Keskuskauppakamari kehottaa hallitusta varautumaan kasvavaan opiskelijoiden oleskelulupahakemusten määrään ja turvaamaan Maahanmuuttoviraston resurssit oleskelulupien sujuvan käsittelyn varmistamiseksi. Samalla on syytä käydä oleskelulupaprosessi tarkalla kammalla läpi ja ottaa käyttöön kaikki keinot prosessin nopeuttamiseksi.
Opetushallituksen 27.1.2020 julkaiseman kevään ensimmäisen yhteishaun tulosten perusteella korkeakoulujen vieraskielisiin koulutuksiin oli ennätysmäärä hakijoita. Vieraskielisiin koulutuksiin haki noin 17 000 hakijaa, joista 12 000 oli muita kuin Suomen kansalaisia. Euroopan ulkopuolelta hakijoita oli noin 9500. Yhteishaussa oli tarjolla kaksinkertainen määrä aloituspaikkoja vuoden takaiseen verrattuna.
”Kasvanut aloituspaikkamäärä ja ennätykseen noussut hakijamäärä enteilee myös suurempaa oleskelulupahakemusten määrää. Tähän on tärkeä varautua siten, että hakemukset saadaan käsiteltyä ajoissa ja opiskelijat pääsevät aloittamaan opiskelunsa ajallaan”, Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtonen sanoo.
Vuoden 2017 alusta tapahtuneen lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen on ilmennyt pieni notkahdus kolmansista maista tulevien opiskelijoiden määrässä. Hakutilastojen valossa määrä on korjaantumassa lukukausimaksuja edeltäneelle tasolle ja jopa sen yli. Vuosi sitten vastaavassa yhteishaussa oli noin 7500 hakijaa kolmansista maista eli määrä tälle vuodelle on kasvanut noin 2000 hakijalla. Pelko lukukausimaksujen aiheuttamasta opiskelijakadosta on osoitettu turhaksi.
”Opiskeluun perustuva maahanmuutto on oiva kanava turvata osaavan työvoiman saantia. Opiskeluiden aikana Suomi tulee tutuksi ja kynnys jäädä pysyvästi Suomeen töihin laskee. Tällä hetkellä epäonnistumme surkeasti siinä, kuinka moni ulkomailta tullut opiskelija todella jää Suomeen valmistumisen jälkeen”, sanoo Valtonen.
Euroopan sisällä valtaosa maista on monella tapaa samassa tilanteessa kuin Suomi. Väestö ikääntyy ja osaajapula vaivaa yrityksiä. Tämä tarkoittaa kovaa kilpailua eurooppalaisista osaajista ja tulevista veronmaksajista. Siksi Suomen on hyödynnettävä kolmansista maista tulevien osaajien potentiaali huomattavasti nykyistä paremmin.
”Sujuva oleskelulupaprosessi on houkuttelevuuden yksi tärkeä osatekijä. Pelkkä Maahanmuuttoviraston resurssien lisääminen ei riitä. Koko oleskelulupaprosessi pitää käydä tiheällä kammalla läpi ja purkaa havaitut pullonkaulat”, sanoo Valtonen.