Kyllästyttääkö tavaroiden kertakäyttökulttuuri ja ylenpalttinen kuluttaminen? Mitä, jos hankkisitkin tänä jouluna lahjaksi jotain, joka kestää aikaa. Antiikkiin, taiteeseen sekä koruihin erikoistunut, Keskuskauppakamarin hyväksymä HTT-tavarantarkastaja Mari Wilenius vinkkaa, kuinka aikaa kestäviä antiikki- ja design-hankintoja kannattaa lähteä tekemään ja mistä niiden arvon tunnistaa.
Vaikka tämän vuoden lahjahankinnoiksi antiikkiesineitä ei välttämättä ehdi enää hankkia, kannattaa Wileniuksen mukaan makustella ajatusta siitä, ettei kaikkea aina tarvitse ostaa uutena.
”Ostaminen leimaa vahvasti aikaamme. Ihmisten kodit täyttyvät halvalla tuotetusta tavarasta, kun etenkin näin joulun aikaan tuntuu olevan jonkinasteinen pakko keksiä jotain lahjaa. Ajatuksen voisikin kääntää toisin päin: voisiko esimerkiksi nuoremmille sukulaisille antaa lahjaksi jotain sellaista, mitä on jo itsellä. Vanhoja esineitä ei nimittäin välttämättä enää saa mistään ja jos saakin, ovat ne kalliita”, hän sanoo.
Wileniuksen mukaan tyylillisesti yhdistellään nyt paljon vanhaa ja uutta. Hän kannustaakin hankkimaan käsityönä hyvin tehtyjä, perinteisiä esineitä.
”Vanhat esineet on tehty kestämään, myös tyylillisesti. Hyvä esimerkki ovat hopea- ja muut metallista tai tinasta valmistetut esineet. Niitä kannattaa nyt hankkia ja käyttää vaikkapa kattauksessa – ei haittaa, vaikka aterimet olisivatkin keskenään erilaisia”, hän sanoo.
Hopeaa saa tällä hetkellä erittäin edullisesti esimerkiksi huutokaupoista. Lisäksi grafiikkaa on Wileniuksen mukaan paljon tarjolla edulliseen hintaan.
”Huutokaupoista löytyy tällä hetkellä reilusti todella hyvää, korkeatasoista grafiikkaa. Teoksia saa usein milteinpä pelkkien raamien hinnoilla”, hän sanoo.
Wileniuksen mukaan Suomen designin kulta-ajan eli 1950-luvun esineet ovat tällä hetkellä kovissa hinnoissa, eikä esineistöä edullisesti oikein enää löydäkään.
”Mikäli tältä ajalta esineistöä tulee vastaan, kannattaa ne hankkia luotettavista, tunnetuista paikoista, design-liikkeistä tai antiikkikauppailta, ettei tule huijatuksi”, Wilenius sanoo.
Aistit avuksi ostotilanteessa
Mutta mistä lähteä liikkeelle, jos on aivan keltanokka antiikkimarkkinoilla? Wilenius vinkkaa, että tällaisessa tapauksessa kannattaa ottaa joku asioista perillä oleva tuttu mukaan.
”Lisäksi kannattaa kysellä paljon: miksi esine maksaa näin paljon, mistä hinta muodostuu, mitä leimat tarkoittavat ja niin edelleen. Antiikkikaupoissa ja huutokaupoissa osataan hyvin neuvoa alkuun”, hän sanoo.
Wilenius muistuttaa, että Facebook-ryhmissä ja kirppareilla mennään sen sijaan omalla riskillä. Aina olisikin hyvä saada myös ammattilaisen näkemys, koska myyjä saattaa hyvässä uskossa myydä esinettä ylihinnalla esimerkiksi sillä perusteella, että suvussa kulkeneen tarinan mukaan käytännössä arvoton esine olisi kovinkin arvokas.
”Yleensä ottaen antiikin hankkiminen käy helposti, kun vähän tutustuu asioihin etukäteen ja on rohkea ottamaan asioista selvää. Kaupankäynti tapahtuu netissä, mutta paikanpäälle voi aina mennä katsomaan. Kuvat kotimaisissa huutokaupoissa ovat todella hyviä, ja niistä esineen kunto näkyy”, hän kannustaa.
Wilenius neuvoo, että ostotilanteessa kannattaa tutkia esinettä omin aistein sen kunnon selvittämiseksi. Esimerkiksi kosteus- ja hajuvauriot erityisesti verhoilluissa huonekaluissa on helppo havaita haistelemalla.
Epäselvyyksien ehkäisemiseksi asiakkaan kannattaa myös aina pyytää ostotilanteesta kuitti ja mahdollinen aitoustodistus tai selvitys. Mikäli myyjä ja ostaja ajautuvat esineen kunnon tai aitousepäilysten vuoksi riitatilanteeseen, suosittelee Wilenius pyytämään apua Keskuskauppakamarin hyväksymältä tavarantarkastajalta.
Tavarantarkastus avuksi
Keskuskauppakamarin lakimies Raisa Harjun mukaan on hyödyllistä, että ulkopuolinen asiantuntija suorittaa arvonmäärityksen. Antiikki- ja design-esineet päätyvät uudelle omistajalle usein perintönä, ja tiedot saattavat olla ajan saatossa värittyneitä tai epäselviä.
“Väärennettyä antiikkia on liikkeellä paljon, mutta väärennösten lisäksi tavarantarkastaja voidaan kutsua riitaisissa kuolinpesänselvityksissä tai avioeron jälkeen, kun tarvitaan lausunto puolueettomalta asiantuntijalta. Tavaroiden tunnearvo ei välttämättä korreloi niiden todellista arvoa”, Harju sanoo.
HTT-tavarantarkastajat ovat puolueettomia ja ammattitaitoisia asiantuntijoita, jotka suorittavat palveluiden ja tavaroiden teknisiä tarkastuksia eri asiantuntemusalueilla. HTT-kokeen järjestää ja toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta.
HTT-tarkastuksia teetetään esimerkiksi, kun tarvitaan puolueetonta arviota siitä, onko auton maalaus asianmukainen, onko kylpyhuoneen vesieristykset tehty normien mukaisesti tai vastaako tuotantolinjan toiminta sovittua. Suomessa toimii noin 180 tarkastajaa, jotka tekevät vuosittain noin 800 tavarantarkastusta ympäri Suomea. HTT-nimikkeen edellytyksenä on alan koulutus ja pitkä työkokemus sekä HTT-kokeen hyväksytty suorittaminen.HTT-kokeen järjestää ja toimintaa valvoo Keskuskauppakamarin tavarantarkastajalautakunta.