Sote-alan osaajapula vaatii ratkaisuja. Osaamisperusteista maahanmuuttoa on lisättävä ja yrityksiä hyödynnettävä laajemmin sote-palveluiden tuottamisessa, vaativat kauppakamarit aluevaaliteeseissään.
Kauppakamareiden mukaan sote-uudistuksen keskiössä on pirullinen ongelma: väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, mutta samanaikaisesti työllisten määrä vähenee.
“Tämä vaikea yhtälö tarkoittaa, että tulevilla hyvinvointialueilla on kasvava henkilöstöpula sekä suuri tarve hillitä sote-palveluiden kustannusten kasvua. Pula osaavasta työvoimasta vaivaa tällä hetkellä julkisen puolen lisäksi myös sote-alan yrityksiä. Pulaa osaajista on joka puolella maata ja tilanne tulee vain vaikeutumaan lähitulevaisuudessa”, sanoo Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola.
Kauppakamarit näkevät ratkaisun avaimet hyvinvointialueiden kansainvälistymisessä ja esittävät aluevaaliteeseissään osaajapulan kampittamiseksi osaamisperusteisen maahanmuuton lisäämistä sekä sote-alan koulutustarjonnan joustavoittamista. Lisäksi kauppakamarit vaativat monituottajamallin laajempaa hyödyntämistä niin, että yritykset ja järjestöt otetaan entistä laajemmin mukaan tuottamaan sote-palveluja.
“Pula osaavasta työvoimasta voi vaikeuttaa sote-palveluiden toimivuutta ja hidastaa hoitoon pääsyä entisestään. Kaikki käsiparit tarvitaan töihin. Vastakkainasettelun lietsonnan monituottajamallista puhuttaessa on loputtava. Ihmisille palvelunjärjestäjä on täysin toissijainen tekijä. Tärkeintä on hoidon saannin helppous, nopeus ja laadukkuus”, sanoo Sipola.
Kauppakamareiden mukaan yhteistyötä julkisen sektorin ja yritysten välillä tarvitaan laadun ja tuottavuuden kasvattamiseksi.
“Yhteistyö ja kilpailu edistävät parhaiden käytänteiden leviämistä ja parantavat palveluiden laatua. Olisi virhe jättää yksityisen sektorin investoinnit teknologiaan ja laadun kehittämiseen hyödyntämättä”, Sipola sanoo.
Sipolan mukaan henkilöstöpula ja tarve kustannusten kasvun hillitsemiselle vaativat uudenlaisia ja tehokkaampia toimintatapoja. Käyttämällä tekoälyä ja automatisaatiota rutiinitehtävissä voidaan vapauttaa hupenevan henkilöstön aikaa itse hoiva- ja hoitotyöhön.
“Tiedon ja teknologian käytön mahdollisuudet sote-palvelujen vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantamiseksi ovat merkittävät. Esimerkiksi julkisen sektorin perusterveydenhuollossa on saatava käyttöön samantasoiset digitaaliset palvelut kuin yksityisen puolen työterveyshuollon asiakkailla on jo nyt”, Sipola sanoo.
Kauppakamareiden ratkaisut sote-uudistuksen onnistumiseksi
Näin hyvinvointialueet onnistuvat sotessa:
- Hyödyntämällä monituottajamallia mahdollisimman laajasti
Yritykset ja järjestöt on otettava mukaan tuottamaan sote-palveluita nykyistä laajemmin.
- Lisäämällä palvelusetelin käyttöä ja ottamalla käyttöön henkilökohtainen budjetti
Palvelusetelin laajempi käyttö nopeuttaa hoitoonpääsyä ja lisää asiakkaan vapautta valita hänelle parhaiten sopiva palvelu.
- Tekemällä kustannuksista ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia
Hyvinvointialueiden tulee toimia avoimesti ja tehdä kustannuksistaan ja hoidon laadusta läpinäkyviä ja vertailtavia. Hyvinvointialueilla tulisi olla yhtenäinen kustannusten laskentamalli.
- Hyödyntämällä teknologiaa ja digitalisaatiota
Julkinen terveydenhuolto tarvitsee digiloikan. Sote-palveluiden saatavuutta ja laatua on parannettava hyödyntämällä digipalveluita, teknologiaa ja tekoälyä nykyistä laajemmin.
- Rakentamalla asiakaslähtöiset palvelupolut ja huolehtimalla palveluintegraatiosta
Asiakaslähtöiset palvelut edellyttävät, että ammattilaisten yhteistyö toimii käytännön palveluprosesseissa. Pelkkä organisaatiorakenteiden muuttaminen ei riitä.
- Varmistamalla sote-alan henkilöstön saatavuuden
Osaavan työvoiman saatavuus on varmistettava niin julkiselle puolelle kuin sote-alan yrityksille. Osaamisperusteista maahanmuuttoa on lisättävä, koulutustarjontaa joustavoitettava ja lisättävä sekä monialaista yhteistyötä kehitettävä.
