Keskuskauppakamari toivoi hallitusohjelmaan verotuksen osalta rohkeampaa otetta. Verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutuksen ja haittojen verotukseen typistyi laihaksi kompromissiksi. Keskuskauppakamari pitää kuitenkin tärkeänä, että hallitusohjelmassa sitoudutaan yritysverotuksen kilpailukykyisyyteen ja ennakoitavuuteen.
Keskuskauppakamari pitää hallitusohjelman veropolitiikkaa oikeansuuntaisena mutta riittämättömänä kokonaisuutena. Hallitusohjelmassa on tunnistettu veropolitiikan merkitys talouskasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamiseksi. Konkreettiset verotoimenpiteet jäävät kuitenkin vähäisiksi.
”Esimerkiksi verotuksen painopisteen siirtäminen ansiotuloverotuksesta kohti välillistä verotusta jää odotuksiin verrattuna laihaksi kompromissiksi. Talouskasvun ja kansainvälisten investointien näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että hallitusohjelmassa sitoudutaan pitämään yritysverotus kilpailukykyisenä ja ennakoitavana”, Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala sanoo.
Vaikka hallitusohjelmassa ei sovittu merkittävistä verorakenteen muutoksista, se sisältää huomattavan määrän pienempiä täsmätoimenpiteitä, joita on tarkoitus toteuttaa – tai ainakin selvittää.
”Merkillepantavaa on, että hallitusohjelmassa on suuri määrä täsmätoimenpiteitä muun muassa ulkomaisen työvoiman, energiantuotannon, osakesäästämisen ja maatalouden tukemiseksi. Parhaimmillaan tällaiset verotoimenpiteet tukevat muita politiikkatavoitteita, mutta samalla ne sitovat lainvalmisteluresursseja, joita tarvitaan tulevalla hallituskaudella erityisesti EU:sta tulevien verohankkeiden valmistelussa ja toimeenpanossa”, Viitala sanoo.
Keskuskauppakamari pitää tervetulleena, että tuleva hallitus ei edistä sellaisia aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia hankkeita, jotka aiheuttavat suhteetonta hallinnollista taakkaa.
”Erityisesti suurten yritysten hallinnollinen taakka on kasvanut merkittävästi viime vuosina voimaan tulleiden aggressiivisen verosuunnittelun vastaisten kansainvälisten hankkeiden vuoksi. Tämä kehitys saa jatkoa ensi vuonna voimaan tulevan globaalin minimiveron seurauksena. Kotimaisella verosääntelyllä ei tule enää lisätä yritysten taakkaa”, Viitala päättää.
