Uusimmat
Kauppakamarikyselyn perusteella nuorten mielenterveyden haasteet näkyvät jo selvästi osan yritysten arjessa. Joka kahdeksas yritys kertoi, että erityisesti nuorten kasvaneet hyvinvoinnin, mielenterveyden ja työssä jaksamisen haasteet vaikuttavat heikentävästi työn tuottavuuteen. Toisaalta puolet yrityksistä ei ollut havainnut muutosta yrityksen toiminnan näkökulmasta.
“Tämä muutos heijastuu varmasti nyt enemmän yrityksiin, jotka työllistävät paljon nuoria. Ihan jo saapuminen töihin ajoissa tai kyky sietää painetta ja muutosta vaativat monilta enemmän harjoittelua. Toisaalta moni nuori on entistä valikoivampi työpaikkansa suhteen, miten yritys esimerkiksi suhtautuu työntekijöiden hyvinvointiin tai työyhteisön moninaisuuteen – tähän kannattaakin kaikkien nyt kiinnittää huomiota”, Keskuskauppakamarin osaamisen ja maahanmuuton johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen sanoo.
Kauppakamarikysely tehtiin toukokuun alussa ja siihen vastasi lähes 1900 yritystä eri puolilta Suomea.
Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat olleet viime vuosina merkittävässä kasvussa. Kelan tilastojen perusteella mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista pitkälle sairauspoissaololle vuonna 2023 ja määrä on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Kauppakamarikyselystä selviää, että enemmistö vastanneista yrityksistä on käynnistänyt jo toimenpiteitä mielenterveyden ja työssä jaksamisen haasteisiin vastaamiseksi. Noin kolmannes on ottanut asian huomioon joko yrityksen strategisella tasolla tai käynnistänyt laajoja toimenpiteitä. Kolmannes on tehnyt joitakin yksittäisiä toimenpiteitä ja yksi kolmannes ei ole vielä ryhtynyt toimiin.
“Osaajapulan voimistuessa jokaisen yrityksen tulee alkaa kiinnittää tähän entistä enemmän huomiota. Tätä mielenterveyspommia ei voi kuitenkaan jättää yksin yritysten hoidettavaksi. Tarvitaan lisää vaikuttavuuteen perustuvia kuntoutuksen menetelmiä sekä ennaltaehkäisevää työtä, jossa tuetaan esimerkiksi tunnetaitojen kehittymistä”, Pulkkinen sanoo.
Kauppakamarien kysely tehtiin 6.-8.5.2024 ja siihen vastasi 1882 yritystä eri toimialoilta eri puolilta Suomea. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä. Kyselyyn on voinut vastata yhden kerran jäsenyritystä kohden.