Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi arvonlisäverolakia ja
vakuutusmaksuverolakia siten, että yleinen arvonlisäverokanta ja vakuutusmaksuverokanta korotettaisiin 24 %:sta 25,5 %:iin. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2024.
Keskuskauppakamari pitää yleisen arvonlisäverokannan korottamista lähtökohtaisesti tarkoituksenmukaisimpana tapana kerätä merkittävästi lisää verotuottoja valtiontalouteen julkisen talouden kestävyyden parantamiseksi ja velkaantumisen kasvun taittamiseksi. Kuitenkin yleisen arvonlisäverokannan merkittävä taloudellinen haittavaikutus yrityksille on kotitalouksien ostovoiman
heikentyminen ja sitä seuraava kulutuskysynnän pienentyminen. Arvonlisäverokannan nostolla voi siten olla haitallisia vaikutuksia yritysten toimintaympäristöön ja sitä kautta myös talouskasvuun.
Keskuskauppakamari kiinnittää lisäksi huomiota seuraaviin yritysten kannalta haitallisiin vaikutuksiin, joita veronkorotuksesta ja erityisesti sen nopeasta voimaantulosta seuraa. Keskuskauppakamari katsoo, että julkistalouden asettamien raamien mahdollistaessa verokannan korotuksen voimaantulon
lykkäämistä vuodenvaihteeseen tulisi vielä harkita.
- Muutoksen aikataulu on poikkeuksellisen tiukka. On oletettavaa, että monilla yrityksillä on suuria vaikeuksia saada kaikki tarvittavat järjestelmä- yms. muutokset valmiiksi ajoissa. Käytännössä korotettua verokantaa pitäisi pystyä soveltamaan järjestelmissä jo ennen muutoksen voimaantuloa 1.9.2024, koska jopa pari kuukautta ennen tuota ajankohtaa voidaan joutua lähettämään (tai vastaanottamaan) laskuja, joihin uusi verokanta tulee sovellettavaksi.
- Esitysluonnoksen voimaantulosäännös on samanlainen kuin useimmiten lainmuutostilanteissa, eli sovellettava verokanta määräytyisi sen mukaan, syntyykö veron suorittamisvelvollisuus ennen lainmuutoksen voimaantuloa vai sen jälkeen. Erityisesti voimaantulosäännöksen soveltaminen erilaisissa tilanteissa aiheuttanee yrityksissä epäselvyyttä ja kysymyksiä. Arvonlisäverolain ns. korona-säännöksissä voimaantulosäännös oli yksinkertaisempi ja uusia säännöksiä sovellettiin lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen tapahtuvaan myyntiin. Myös yleisen verokannan korotustilanteessa vastaavanlainen voimaantulosäännös voisi olla yrityksille helpompi soveltaa.
- Yritysten hallinnollista taakkaa lisää myös se, että lyhyellä aikavälillä on tulossa voimaan kaksi muutakin verokantamuutosta. Hallitusohjelmassa sovittu alennettujen verokantojen muutos 10 %:sta 14 %:iin eräiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta 1.1.2025 alkaen ei koske vain alennetun verokannan tavaroiden ja palvelujen myyjiä, vaan kaikkien verovelvollisten on varauduttava huomioimaan muutokset ostojensa arvonlisäveroissa. Lisäksi kehysriihessä sovittu makeisten ja suklaan verokantojen muutokset 14 %:sta 25,5 %:iin ovat mahdollisesti tulossa voimaan vuoden 2025 aikana. Käytännössä vuoden sisällä yritysten olisi siis saatava kolme verokantamuutosta järjestelmiin, laskuihin, sopimuksiin yms.
Arvonlisäverolain 130 a §:n mukaan hyvinvointialueilla ja kunnilla on oikeus saada ns.laskennallinen palautus arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaanhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä avustuksesta. Tarkoituksena on lieventää ns. piilevän arvonlisäveron tuottamaa tilannetta, jossa hyvinvointialueen tai kunnan on verotuksellisesti kannattavampaa tuottaa sote- tai varhaiskasvatuspalvelu itse sen sijaan, että se hankkisi palvelun yrityksiltä tai järjestöiltä. Nykyistä laskennallisen palautuksen määrää, joka on 5 % palvelun tai tavaran ostohinnasta, olisi perusteltua korottaa yleisen arvonlisäverokannan korotuksen yhteydessä.
