YK:n ilmastokokous COP29 Bakussa kääntyy toiselle viikolle, jossa ministerit saapuvat ratkomaan tiukimpia poliittisia kysymyksiä. Neuvottelutilanne näyttää vaikealta.
Bakussa pääasia on uusi tavoite ilmastorahoitukselle eli sille, miten teollisuusmaat tukevat kehittyviä maita ilmastotoimissa. Kehittyvät maat kärsivät ilmastotuhoista eniten, mutta historiallisesti päävastuu päästöistä on länsimailla. Siksi Pariisin sopimuksen lähtökohta on, että kehittyvien maiden tulee johtaa ilmastotoimissa ja tukea kehittyviä maita.
Nykyinen 2025 umpeutuva tavoite, 100 miljardia dollaria vuodessa, on pystytty saavuttamaan. Näkemykset uudesta tavoitteesta pyörivät Bakussa 100 ja 1300 miljardin välillä.
Länsimaat haluavat laajentaa rahoittajien joukkoa. Kiinan, Korean ja Persianlahden valtioiden kaltaiset maat lasketaan edelleen ilmastosopimuksen puitteissa kehittyviksi maiksi, vaikka ne ovat nykyään vaurastuneet ja merkittäviä päästäjiä.
Kiina ei tätä hyväksy ja muistuttaa, että se tukee jo merkittävästi ilmastotoimia esimerkiksi Afrikassa omista lähtökohdistaan. Jännitteeseen rahoituksesta sekoittuu aimo annos geopolitiikka. Kehittyvien maiden näkökulmasta länsi on tekopyhä, eikä tätä tunnetta vähennä Gazan raunioittanut Israelin ja Hamasin sota. Länttä haastetaan myös ”yksipuolisista kauppatoimista”, kuten EU:n hiilirajamekanismista ja Yhdysvaltain IRA-tuista.
Monilla muilla neuvotteluraiteilla eteneminen on vaikeaa rahoitustavoitteen ristiriitojen vuoksi. Myönteisiä pilkahduksia on hiilimarkkinoiden ja maatalouden puolella.
Seuraan erityisesti sitä, saadaanko edellisen ilmastokokouksen energiakirjauksille jatkoa. COP28 Dubaissa linjasi historiallisesti fossiilisista polttoaineista irtautumisesta, uusiutuvan energian kolminkertaistamisesta, energiatehokkuustoimien kaksinkertaistamisesta sekä puhtaiden teknologioiden kuten ydinenergian, vedyn ja sähköautojen edistämistä.
Nyt näiden samojen kirjaustenkin vieminen neuvotteluteksteihin on kohdannut vastarintaa. Kirjaukset päästövähennyksistä ovat tärkeitä länsimaille, mutta erityisesti vähiten kehittyneille maille ja saarivaltioille, joille kyse on lopulta olemassaolosta.
Kokouspaikalla Keskuskauppakamari korostaa yhdessä Kansainvälisen kauppakamari ICC:n kanssa energialinjausten tärkeyttä suunnannäyttäjänä yrityksille ja investoinneille. Yrityskenttä muistuttaa myös yksityisen rahan merkityksestä osana ilmastorahoitustavoitetta. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen ei onnistu pelkästään julkisella rahalla.
On luonnollista, että toisen viikon alussa paljon on auki. Tällöin puheenjohtajamaan rooli korostuu. Toinen öljyvaltio, Arabiemiraatit onnistui viime vuonna taitavalla prosessijohtamisella saamaan tuloksia. Odotukset Azerbaidžanin diplomaattisten kykyjen suhteen eivät ole yhtä korkealla. Kokouksen puheenjohtaja, ympäristö- ja luonnonvaraministeri Mukhtar Babayev on kuitenkin esiintynyt hillitymmin kuin länsimaita syyttelevä presidetti Aliyev.
Yhdysvallat osallistuu aktiivisesti neuvotteluihin, sillä ruorissa on vielä Bidenin hallinto. Kokouspaikalla pidetään varmana Yhdysvaltain lähtöä Pariisin sopimuksesta heti, kun Trump aloittaa kautensa. Neuvottelujen ulkopuolella amerikkalaiset vakuuttavat, että ilmastotyö jatkuu silti osavaltioiden ja yritysten johdolla.
Lisähuolta herättää kuitenkin Argentiinan neuvottelijoiden lähtö kokouksesta. Edellisellä kerralla kun Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta, yksikään muu maa ei seurannut. Jos Argentiinan presidentti Milei peesaa nyt Trumpia, vahinko kansainvälisille ilmastoneuvotteluille on edellistä kertaa suurempi.
Paine päästä sopuun rahoituksesta on siksi iso. Jos rahoitustavoite kaatuu, se jarruttaa kaikkia tulevia ilmastoneuvotteluita. Maailman suurimpien talouksien G20-kokous Riossa maanantaina ja tiistaina voi auttaa avaamaan neuvotteluiden solmuja.
Juuri nyt todennäköisimmältä lopputulokselta Bakun kokoukselle näyttää 2022 Egyptin kokouksen kaltainen tulos, joka jää laihaksi päästövähennysten osalta ja vastaa erityisesti kehittyvien maiden huoliin. Ratkaisu ilmastorahoituksesta petaisi maaperää vahvemmille kansallisille ilmastotavoitteille myös kehittyvissä maissa. Kokousta ei kuitenkaan voi pitää onnistumisena, jos Dubain energiakirjauksille ei saada jatkoa.
Keskuskauppakamarin Säkkinen seuraa YK:n ilmastokokousta paikan päällä Bakussa 14.-20.11.
