Työttömyyden nousu tuntuu julmalta, kun suhdanteen on jo pitkään ennustettu paranevan. Yllättävää se ei silti ole, koska työllisyyden muutokset seuraavat suhdannekäänteitä melko pitkällä viiveellä toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Marraskuun työllisyystilastot eivät tarjoilleet valoa. Tilastokeskuksen mukaan marraskuussa työllisiä oli 2 602 000 eli 33 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömänä oli 226 000 henkeä eli 36 000 viimevuotista enemmän.
Työllisyysasteen trendi 20–64-vuotiaille oli marraskuussa 76,3 prosenttia. Perinteisempi 15–64-vuotiaiden trendilukema oli 71,7 prosenttia. Työttömyysasteen trendi nousi rajusti ja päätyi 9,0 prosenttiin. Edellisen kerran työttömyysaste on ollut yhtä korkealla vuoden 2016 alussa ennen kun Suomen talous aloitti elpymisen finanssikriisiä seuranneesta pitkästä taantumasta.
”Nyt näyttää synkältä, mutta alustavat tiedot vuoden viimeisen neljänneksen kokonaistuotannosta ovat rohkaisevia. Heikoista työllisyysluvuista huolimatta vaikuttaa siltä, että Suomen taloudessa on edessä ainakin jossain määrin paremmat ajat. Suhdannekäänteissä tuotantoa lisätään silti ensimmäisessä vaiheessa osin vanhan työvoiman varassa nostamalla työtunteja. Pidemmän päälle tullaan tarvitsemaan myös lisärekrytointeja mutta se vie aikaa”, toteaa Appelqvist.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan uusia työpaikkoja ilmoitettiin TE-toimistoihin marraskuussa vain 22 800. Lukema on jopa hämmästyttävän alhainen. Kaikkiaan marraskuussa oli avoinna 44 400 työpaikkaa, mikä on noin puolet viime vuoden tasosta.
Marraskuussa yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 102 600, mikä on 13 400 enemmän kuin vuosi sitten. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli niitäkin jo 52 900, mikä on 6100 enemmän kuin vuosi sitten.
Marraskuussa työllisyyden heikkeneminen tuli ennen kaikkea naisten työllisyydestä. Suhdannekäänteissä miesten työllisyys heikkenee yleensä nopeammin, koska miehet työskentelevät tyypillisesti suhdanneherkillä aloilla, kuten teollisuudessa ja rakentamisessa. Nyt heikkous on kuitenkin tarttunut myös naisvaltaisille aloille, ja naisten työttömyysaste on noussut nopeasti.
”Työllisyys on pysytellyt suhdannetilanteeseen melko korkealla julkisen sektorin ansiosta. Jatkossa tilanne heikkenee julkisen talouden säästöjen seurauksena. Samaan aikaan yksityisen sektorin tilanne todennäköisesti paranee, mutta ristikkäisten voimien yhteisvaikutus ei ennakoi huikean ripeää työllisyyskasvua myöskään tulevaisuudessa”, arvioi Appelqvist.
