Arkkitehdit ovat yksi avainryhmä, kun kiinteistö- ja rakennusala suuntaa kohti hiilineutraaliutta. Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlundin arkkitehtisuunnittelun osastonjohtaja Kaisa Härkönen haki yritysvastuusta lisäoppia Keskuskauppakamarin vastuullisuusvalmennuksesta.
Suomi aikoo olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen kiinteistö- ja rakennusalalle, sillä yli kolmannes hiilidioksidipäästöistä ja energiakulutuksesta syntyy rakennetussa ympäristössä.
Isona ilmasto-ohjurina on myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Sen mukaan kaikkien uusien julkisten rakennusten tulee olla päästöttömiä vuoden 2028 alusta lukien. Muussa uudisrakentamisessa aikarajana on vuosi 2030.
Kyseiset tavoitteet ovat tulleet viime vuosina tutuiksi myös alan asiantuntijatalo Granlundin arkkitehtisuunnittelun osastonjohtajalle Kaisa Härköselle. Energiatehokkuus- ja päästölaskelmat ovat hänen mukaansa tärkeitä ohjenuoria niin suunnittelijoille, arkkitehdeille kuin rakentajille.
Samalla on mietittävä entistä enemmän myös oman toiminnan vastuullisuutta sekä suunnittelussa olevien rakennusten mahdollisimman pitkää elinkaarta ja käyttöikää.
”Tällä hetkellä puramme olemassa olevaa kiinteistökantaa enemmän kuin koskaan. Jatkossa meidän on suunniteltava rakennukset sellaisiksi, että ne kestävät aikaa ja ovat muunneltavissa muuttuvien tilatarpeiden mukana”, itsekin arkkitehdin koulutuksen omaava Härkönen toteaa.
Arvokasta tietoa ja yhteistyöverkostoja
Granlundin kaltaisessa isossa asiantuntijatalossa suunnittelupöydillä olevien rakennushankkeiden energiatehokkuus- ja hiilijalanjälkilaskelmat syntyvät kitkattomasti. Härkönen kuitenkin kaipasi aiheesta lisätietoa sekä kiinteistöjen käyttäjien näkökulmia ja tulevaisuuden tarpeita.
”Arkkitehti on hankkeissa usein pääsuunnittelija, jolla on paljon vaikutusvaltaa lopputulokseen. Tällainen monialainen käyttäjänäkemys on silloin erityisen arvokasta”, Härkönen toteaa.
Kun silmiin osui tieto Keskuskauppakamarin Johdon vastuullisuusvalmennuksesta, Härkönen perehtyi sen sisältöön ja päätti lähteä mukaan.
”Päätös osoittautui onnistuneeksi. Asiantuntijoiden esitelmät toivat lisää substanssiosaamista. Samalla sain uusia työkaluja ja mittareita, joilla voin viedä vastuullisuustyötä eteenpäin meidän arkkitehtisuunnittelussamme”, hän kertoo.
Hän kannustaakin vastuullisuusvalmennusta vielä pohtivia rohkeasti mukaan. Kolmeen iltapäivään tiivistetty koulutus antaa uutta tietoja ja konkreettisia työkaluja oman organisaation tai tiimin vastuullisuustyöhön.
”Bonuksena on monipuolinen kontaktiverkosto, jota olisi muuten lähes mahdotonta rakentaa. Sieltä voi kysyä myös neuvoa tai mielipidettä, kun jokin asia alkaa omassa vastuullisuustyössä askarruttaa”, Härkönen lisää.