Suomen kurssi pitää ilmasto- ja energiapolitiikassa Petteri Orpon hallituksen ohjelman myötä. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi nousee puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi. Suomi pitää ilmastotavoitteista kiinni kilpailukyky turvaten.
On tervetullutta, että Suomi haluaa edelleen tarttua globaalin puhtaan siirtymän mahdollisuuksiin. Kansainvälinen kilpailu vihreistä investoinneista on kiristymässä sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä että Euroopan sisällä. Valtiontukien avokätisyydellä kilpailuun Suomen taskujen syvyys ei riitä. Siksi meidän kannattaa huolehtia, että investointiympäristömme on muilla mittareilla kärkikastia.
Päästötön, toimitusvarma ja edullinen energia on perusta vihreille teollisille investoinneille. Siinä missä logistisesti olemme Euroopan pussinperällä, energiasta on muodostumassa Suomelle aito kilpailuetu kilpailijamaihin verrattuna. Eurooppa kipuilee vielä pitkään Venäjän kaasusta irtautumista ja tämä näkyy korkeina sähkön hintoina Keski-Euroopassa. Suomessa tulevalle talvelle odotetaan selvästi mennyttä talvea kohtuullisempia hintoja erityisesti Olkiluoto 3:n käynnistymisen ja lisääntyneen tuulivoiman ansiosta.
Vahvistuva päästöttömän sähkön tuotanto tukee siis Suomen energiaomavaraisuutta ja pitää sähkön hinnan kilpailukykyisenä. Vihreä valo uusille ydinenergiahankkeille sekä tuulivoiman edistäminen merellä ja koko maassa mahdollistavat puhtaan energiantuotannon mittavan kasvun. Tämä on kestävämpi linja kuin esimerkiksi Saksan kaavailema kattohinta teollisuussähkölle. Valtiontuet kun sisältävät aina poliittisen riskin niiden jatkuvuudesta.
Energian lisäksi sujuvasta luvituksesta voi muodostua Suomelle kilpailuetu, jos hallitusohjelman tavoitteet esimerkiksi yhden luukun mallista ja tavoiteajoista lupakäsittelylle onnistuvat. Vakaa ja ennustettava toimintaympäristö, tasapainoinen julkinen talous ja toimivat työmarkkinat ovat hyvän investointiympäristön osatekijöitä.
Vihreät teolliset investoinnit tarvitsevat myös tekijänsä. Esimerkiksi yritysten vetystrategia arvioi, että erilaisiin vetyhankkeisiin voi syntyä 115 000 työpaikkaa 2035 mennessä. Valitettavasti hallitus tarjoaa vain vähän eväitä osaajapulan ratkaisuun, joka edellyttää väistämättä myös työperäistä maahanmuuttoa. Esimerkiksi velvoite poistua maasta jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen ei lisää Suomen vetovoimaa.
Suomen ponnisteluilla fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi on myös laajempi vaikutus. Hallitus aikoo asettaa tavoitteet Suomen ilmastokädenjäljen kasvulle puhtaiden ratkaisujen vientiä lisäämällä. Ilmastokädenjäljellä tarkoitetaan suomalaisten yritysten tuotteiden ja palveluiden myönteistä ilmastovaikutusta. Esimerkiksi fossiiliton teräs, biomateriaalit ja erilaiset teknologiset ja digitaaliset ratkaisut korvaavat saastuttavampia vaihtoehtoja.
Kasvattamalla ilmastokädenjälkeään maailmalla Suomi on kokoaan suurempi vaikuttaja kansainvälisessä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Samalla se tarkoittaa työpaikkoja, investointeja ja vientituloja Suomeen.
Kirjoitus on julkaistu aiemmin Turun Sanomissa, Kalevassa, Ilkka-Pohjalaisessa, Keskipohjanmaassa, Kainuun Sanomissa, Lapin Kansassa, Länsi-Suomessa.
