Lausunto E-kirjeluonnoksesta: asetuksen uudelleenarviointi unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi

Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua perusmuistioon koskien asetuksen uudelleenarviointia unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi. Tämän lausuntokierroksen lisäksi Keskuskauppakamari pyytää liikenne- ja viestintäministeriötä jatkamaan keskusteluja sidosryhmien kanssa Suomen TEN-T politiikkaan liittyen sekä nostamaan keskusteluun ne toimenpiteet, joita lähivuosina aiotaan priorisoida.

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan on erittäin hyvä, että Suomi vaikuttaa TEN-T-suuntaviiva-asetuksen valmisteluun, kuten perusmuistioon on kirjattu. Lähtökohta siitä, että TEN-T asetuksen tulisi edistää valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä on joiltakin osin kannatettava. Keskuskauppakamari kuitenkin pyytää huomioimaan, että TEN-T politiikan perimmäinen tarkoitus on lisätä jäsenmaiden välistä koheesiota ja edistää sisämarkkinoiden toimivuutta, mikä on erityisen tärkeää Suomen kaltaiselle reuna-alueen jäsenvaltiolle.  

Perusmuistion Suomen kanta osiossa todetaan, että ”Suomi suhtautuu TEN-T-verkon laajennuksiin ja korkeisiin teknisiin vaatimuksiin maanteiden osalta kriittisesti. TEN-T-ydinverkon vaatimusten ja Verkkojen Eurooppa (CEF) -rahoitusinstrumentista saatavan rahoituksen tulisi paremmin vastata toisiaan. Nykytilanteessa ydintieverkon vaatimukset ovat korkeat, mutta verkon kehittämiselle ei ole saatavilla CEF-rahoitusta muissa kuin koheesiomaissa”.  

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan yhtenäiset tekniset vaatimukset ovat erittäin merkittävä tekijä rajat ylittävän liikenteen mahdollistamiseksi. Lisäksi Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan Suomen kannassa tulisi heijastua pyrkimys siihen, että CEF-rahoitusta voitaisiin myös hyödyntää muissakin kuin koheesiomaissa maantieverkon kehittämiseen. Keskuskauppakamari korostaa, että olemassa olevan asetuksen tavoitteet myös maanteiden ydinverkon osalta vuoteen 2030 mennessä pitää kuitenkin pystyä täyttämään. Keskuskauppakamari näkee hyvin tärkeänä, että perusmuistioon kirjataan tavoitteeksi nykyisen TEN-T verkon loppuun saattaminen, mukaan lukien CEF-2 ydinverkkokäytävälaajennukset.  Tähän liittyen olisi myös olennaista tarkentaa myös kaupunkisolmukohdat Tampereen ja Oulun osalta, ydinverkon satamien osalta, Oulu sekä Tampereen ja Oulun lentoasemat.

Keskuskauppakamari pyytää harkitsemaan uudelleen kirjauksia älyliikenteen osalta. Yhtenäiset tekniset vaatimukset tulisi olla samoja koko sisämarkkina-alueella. Mikäli tavoitetaso asetetaan liian korkealle, on mahdollista, että asetettuja älyliikenteen kriteereitä on hankala täyttää tieliikenteen osalta johtuen siitä, että ne vaativat laajoja investointeja, jotka ovat kustannuksiltaan suuria.

Keskuskauppakamari kiinnittää huomiota siihen, että perusmuistiossa todetaan seuraavasti: ”Lisäksi Suomi vaikuttaa siihen, että asetusuudistuksessa huomioidaan sisävesiliikenteen merkitys.” Keskuskauppakamari pyytää, että Suomessa laaditaan mahdollisimman nopeasti tarvittavat hyötykustannuslaskelmat sisävesiliikenteen EU-lainsäädännön soveltamisesta Suomessa. Sisävesiliikenne on jo nyt olennaisessa osassa EU-tason TEN-T politiikkaa ja vahvasti tunnistettu keino liikenteen päästöjen vähentämiseksi EU-tasolla, Suomen osalta tilannetta ei voida kuvata samoin. Tältä osin Keskuskauppakamari pyytää täsmentämään edellä mainittua kirjausta, ettemme joudu tilanteeseen, jossa kustannuksia ja hyötyjä ei ole arvioitu etukäteen ennen kannanmuodostamista.

Lentoasemien merkityksen osalta Keskuskauppakamari ehdottaa Suomen kanta osioon kirjausta siitä, että lentoasemien merkitys tunnistetaan koko Suomen saavutettavuuden näkökulmasta ja että lentoliikenteen merkitys tunnistetaan myös laajemmin elinkeinoelämän näkökulmasta koko Suomessa.

Wood Päivi

Päivi Wood

Johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka

+358 50 478 3990

Kategoriat:Liikenne, Päivi Wood