Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain (508/2020) muuttamisesta (neljäs kierros)

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa koskien yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamista. Esityksen tavoitteena on edelleen tukea yrityksiä koronaviruksen aiheuttamassa vaikeassa taloustilanteessa ja mahdollistaa keskisuurille ja suurille yrityksille liikkeiden sulkemisajalta kohtuullinen korvaus. Tuen perusperiaatteet säilyisivät muuten ennallaan.

Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa, että esitys kustannustuen jatkosta on kannatettava. Yritysten korona-ahdinko ei ole ohi. Jo yli vuoden kestäneelle kriisille ja yritysten sinnittelylle ei näy vielä varmaa loppua. Kustannustuen neljäs hakukierros sekä sulkukorvaus keskisuurille ja suurille yrityksille ovat välttämättömiä toimenpiteitä. Tällä hetkellä näyttää myös siltä, että kustannustuelle tullaan tarvitsemaan viideskin hakukierros, jonka valmistelu tulee aloittaa.

Kustannustuen ja sulkemiskorvauksen enimmäismäärä

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan kustannustuen yrityskohtainen enimmäismäärä, samoin kuin keskisuurten ja suurten yritysten sulkemiskorvauksen yrityskohtainen enimmäismäärä tulisi nostaa 10 miljoonaan euroon esitetyn miljoonan euron ja 1,8 miljoonan euron sijaan. Samalla kuitenkin tukien yrityskohtainen yhteenlaskettu enimmäismäärä säilytettäisiin esitetyssä 10 miljoonassa eurossa. Tämä kustannustuen ja sulkemiskorvauksen kertakohtaisen enimmäismäärän nostaminen on mahdollista toteuttaa EU:n väliaikaisten valtiontukisääntöjen puitteissa.

Lisäksi Keskuskauppamari esittää, että sulkemiskorvauksesta poistetaan konsernikohtainen tarkastelu. Ravintoloiden sulkeminen tulee korvata kaikille ravintoloille, vaikka ravintolat toimisivat osana konsernia, jossa on myös muita toimialoja, joiden liikevaihto ei ole laskenut.

Keskuskauppakamari painottaa, että yrityksille Suomessa myönnettävä kustannustuki on ollut koko kriisin ajan huomattavasti vähäisempää kuin mitä EU:n valtiontukisäännöt olisivat mahdollistaneet. Tuet ovat olleet myös merkittävästi pienempiä kuin tuet, joita yrityksille on maksettu muissa Pohjoismaissa. Tämä heikentää suomalaisten yritysten kilpailukykyä suhteessa verrokkimaihin kuten Ruotsiin. Erityisesti tämä valinta on kohdellut huonosti suuria yrityksiä, jotka ovat myös merkittäviä työllistäjiä. Esimerkiksi monelle suurelle hotelli- ja ravintola-alan sekä tapahtuma-alan yritykselle nyt esitetty kustannustuen 1 000 000 euron kertakohtainen enimmäismäärä ja sulkukorvauksen 1,8 miljoonan euron kertakohtainen korvaussumma ovat täysin riittämättömiä suhteessa tappioihin, jotka johtuvat hallituksen rajoitustoimista ja elinkeinovapauden poikkeuksellisesta rajoittamisesta. On muistettava, että monien tapahtuma-alan yritysten, esimerkiksi messujen, liiketoiminta on ollut täysin suljettuna kohta jo puolitoista vuotta.

Kustannustuen saamisen edellytykset

Kustannustuen toimialarajauksiin liittyen, Keskuskauppakamarin mukaan on tärkeää, että myös tulevassa asetuksessa mainittujen toimialojen ulkopuoliset yritykset voivat hakea harkinnanvaraisesti tukea, jos ehdot tuen hakemiselle muuten täyttyvät. Tuen hakijoille on annettava mahdollisuus kuvata yrityksensä todellinen taloudellinen tilanne ja poikkeuksia toi-mialoihin on voitava tehdä. Harkinnanvaraisuutta toimialarajaukseen tarvitaan, koska moni yritys toimii samaan aikaan useilla eri toimialoilla. Joissakin tapauksissa toimialaluokitus ei myöskään välttämättä vastaa yrityksen todellista toimintaa. Lisäksi korona on kohdellut yrityksiä saman toimialan sisällä hyvin eri tavalla.

Kustannustuen saamisen edellytyksenä on, että yrityksen liikevaihto on laskenut 30 prosenttia vertailukauteen verrattuna. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan tämä edellytys on sama kuin mitä EU:n valtiontukisäännöt edellyttävät, jotta yrityskohtainen tuki voi olla 10 miljoonaa euroa. Jos Suomi valitsee käyttää tätä varsin tiukkaa kriteeriä, tulisi yrityskohtaisen tuen enimmäismäärä vastaavasti nostaa 10 miljoonaan euroon, kuten todettua jo aikaisemmin.

Keskuskauppakamarin mukaan kustannustuen laskentakaavaa tulisi muuttaa niin, että omavastuuosuus pienenee. Vaikka kustannustuen saamisen edellytyksenä olisi liikevaihdon aleneminen vähintään 30 prosentilla, tulisi kustannustuen laskentakaavaa muuttaa niin, että kustannustukea kertyisi jo liikevaihdon 20 prosentin laskun ylittävältä osalta.

Sipola Johanna

Johanna Sipola

Varatoimitusjohtaja; johtaja, vaikuttaminen ja kilpailukyky

+358 50 352 1172

Kategoriat:Talous, Koronakriisi, Johanna Sipola