Lausunto koskien yritysten määräaikaista kustannustukea koskevan lain (508/2020) muuttamista/tapahtumatakuu

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi koskien tapahtumatakuuta. Tapahtumatakuusta on kustannustuen neljännen hakukierroksen valmistelun yhteydessä tarkoitus säätää osana kustannustukilakia. Tapahtumatakuulla pyritään parantamaan edellytyksiä järjestää tapahtumia pienentämällä pandemian aiheuttamaa taloudellista riskiä. Tapahtumatakuu on erityisesti kohdennettu kesätapahtumien järjestämisen mahdollistamiseen. Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua.

Tiivistys Keskuskauppakamarin huomioista:

  • Tapahtumatakuu on välttämätön, mutta esitysluonnos on puutteellinen ja liian kapea-alaisesti rajattu.
  • Tapahtumatakuuta ei tulisi rajata pelkästään kesätapahtumiin vaan kohdentaa laajemmin koko tapahtuma-alalle niin, että takuu toimisi osana alan exit-strategiaa.
  • Tapahtumatakuun kohdentaminen lähinnä suurille kesäfestareille ei kohtelisi alan toimijoita yhdenvertaisesti. Kesän osalta takuu tulisi ulottaa myös esimerkiksi kaupallisiin kesäteattereihin.
  • Yhteiskunnan avautumisen, työllisyyden edistämisen sekä kasvun ja investointien vauhdittamisen näkökulmasta olisi erittäin tärkeää, että tapahtumatakuuta sovellettaisiin myös ympärivuotiseen tapahtumatoimintaan kuten messu- ja kongressitoimintaan.
  • Takuulle suunniteltu ajankohta (1.6.-30.9.2021) on liian suppea. Tapahtumatakuun tulisi koskea vähintäänkin kaikkia ennen vuoden loppua sekä mahdollisesti keväällä 2022 järjestettäviä tapahtumia.
  • Esityksen alihankkijoihin liittyvää kohtaa tulisi uudelleenarvioida ja pohtia, pitäisikö alihankkijoilla olla mahdollisuus hakea tapahtumatakuuseen liittyvää tukea suoraan.
  • Kustannustuen neljäs hakukierros ja sen yhteyteen valmisteltava tapahtumatakuu tulisi notifioida nojaten SEUT artiklaan 107 (2) (b), joka mahdollistaa yksittäisen yrityksen tukemisen 10 miljoonalla eurolla. Kustannustuen yrityskohtaisen tuen enimmäismäärää tulee samalla nostaa merkittävästi. Tapahtumatakuun tulee olla mahdollinen myös niille yrityksille, jotka ovat aikaisemmin saaneet maksimimäärän kustannustukea.

Tarkemmat perustelut:

Yleistä

Tapahtuma-ala on ollut yksi koronakriisin pahiten kärsineitä aloja. Alan liiketoiminta on ollut alas ajettuna jo vuoden ajan johtuen hallituksen rajoituksista ja sulkutoimista. Suuri osa alan yrityksistä ja toimijoista on jäänyt kriisissä täysin ilman tukea, eikä alan yrityksille ole maksettu esimerkiksi ravintola-alaan verrattavia sulkukorvauksia. Niillekin toimijoille, jotka ovat kustannustukea saaneet, on tuki ollut riittämätöntä suhteessa täydellisen sulkutilan aiheuttamiin kustannuksiin ja menetyksiin.

Keskuskauppakamari pitää tapahtumatakuuta välttämättömänä, jotta tapahtuma-ala saadaan avattua kriisin jäljiltä mahdollisimman nopealla aikataululla. Luonnos hallituksen esitykseksi on kuitenkin puutteellinen ja liian kapea-alaisesti rajattu.

Tapahtumatakuun rajaus

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan tapahtumatakuuta ei pidä rajata pelkästään kesätapahtumiin vaan se tulisi kohdentaa laajemmin koko tapahtuma-alalle. Tapahtumatakuulla pitää pyrkiä avaamaan liiketoiminta tapahtuma-alalla ja varmistaa alan elinkeinotoiminnan elpyminen mahdollisimman nopealla aikataululla. Tapahtumatakuun kohdentaminen lähinnä suuriin kesäfestivaaleihin ei kohtelisi alan toimijoita yhdenvertaisesti. Kesän tapahtumien osalta tapahtumatakuu tulisi ulottaa myös esimerkiksi kaupallisiin kesäteattereihin.

Yhteiskunnan avautumisen, työllisyyden edistämisen sekä kasvun ja investointien vauhdittamisen näkökulmasta olisi erittäin tärkeää, että tapahtumatakuuta sovellettaisiin myös ympärivuotiseen tapahtumatoimintaan kuten messu- ja kongressitoimintaan. Messuilla, yritystapahtumilla ja kongresseilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys talouden elvyttäjänä ja työllistäjänä. Nämä tapahtumat keräävät yhteen laajoja verkostoja vaihtamaan tietoa ja osaamista sekä luomaan uutta kasvua. Monissa muissa Euroopan maissa yritystapahtumille on kohdennettu merkittävää suoraa tukea niiden keskeisen yhteiskunnallisen roolin vuoksi.

Takuun suunniteltu kohdentuminen yleisötapahtumiin, jotka järjestetään 1.6.-30.9.2021, on liian suppea. Tapahtumatakuun tulisi koskea vähintäänkin kaikkia ennen vuoden loppua sekä mahdollisesti keväällä 2022 järjestettäviä tapahtumia, jotta se toimisi tehokkaasti osana alan exit-strategiaa. Ammattimaisten tapahtumien tuottamisen aikajänne on noin puolesta vuodesta kahteen vuoteen. Kun otetaan huomioon koronatilanteen kehittymiseen edelleen liittyvä suuri epävarmuus, on tapahtumatakuulle suunniteltu ajanjakso aivan liian lyhyt. Tapahtumatakuun luomaa turvaa tapahtumien suunnittelemiselle tullaan tarvitsemaan myös syksyllä ja mahdollisesti ensi keväänä.

Keskuskauppakamari kiinnittää esityksessä huomiota alihankkijoiden asemaan. Tapahtuma-alan reilut 3000 yritystä toimivat erittäin voimakkaasti verkostona. Yksittäiset verkoston yritykset osallistuvat samanaikaisesti useiden tapahtumien suunnitteluun ja toteutukseen. Esityksen alihankkijoihin liittyvää kohtaa tulisi uudelleenarvioida ja pohtia, onko päätapahtuman järjestäjän mahdollista hallinnoida tuen kohdentamista kaikille alihankkijoille vai pitäisikö alihankkijoilla olla mahdollisuus hakea tapahtumatakuuseen liittyvää tukea suoraan.

Tuen enimmäismäärä

Keskuskauppakamari painottaa, että EU:n tilapäiset valtiontukisäännöt mahdollistavat yritysten tukemisen paljon merkittävimmillä summilla kuin mitä Suomessa valittu tehdä. EU:n tilapäisten valtiotukisääntöjen mukaan niin sanottujen kattamattomien kiinteiden kustannusten tuen yrityskohtainen enimmäismäärä on SEUT artiklan 107 (2) (b) mukaan 10 miljoonaa euroa. Suomi on kuitenkin valinnut, että kustannustuki nojaa SEUT artiklaan 107 (3) (b), toisin kuin esimerkiksi Ruotsi ja Tanska. Tämä tarkoittaa sitä, että yrityksille Suomessa myönnettävä kustannustuki on huomattavasti pienempi kuin muissa Pohjoismaissa.

Keskuskauppakamarin mukaan kustannustuen neljäs hakukierros ja sen yhteyteen valmisteltava tapahtumatakuu tulisi notifioida nojaten SEUT artiklaan 107 (2) (b), joka mahdollistaa yksittäisen yrityksen tukemisen 10 miljoonalla eurolla. Kustannustuen yrityskohtaisen tuen enimmäismäärää tulee samalla nostaa merkittävästi nykyisestä. Tapahtumatakuun tulee olla mahdollinen myös niille yrityksille, jotka ovat aikaisemmin saaneet maksimimäärän kustannustukea.

Sipola Johanna

Johanna Sipola

johtaja, vaikuttaminen

+358 50 352 1172

Kategoriat:Työllisyys, Talous, Koronakriisi, Johanna Sipola