Uusimmat
Ehdotuksen suoja-aika, jona aikana oleskelulupaa ei saisi peruuttaa, kun työntekijä jää työttömäksi
Antaako sääntelyehdotus riittävän pitkän suoja-ajan etsiä uusi työpaikka? – Ei.
Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta:
Suoja-aikaa pidentämällä ehdotetusta voisimme varmistaa, ettei Suomi menetä osaavia tekijöitään eikä mainettaan houkuttelevana työskentelymaana. Valtaosa Suomeen muuttaneista työntekijöistä työllistyy joka tapauksessa kohtuullisessa ajassa uudelleen työmarkkinoille tai muuttaa itse toiseen työskentelymaahan ilman tarvetta valtion väliintulolle.
Keskuskauppakamari huomauttaa, EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleet työntekijät työllistyvät uudelleen verrattain hyvin työttömäksi jäätyään – jopa paremmin kuin suomalaissyntyiset työnhakijat keskimäärin. Heidän osaamiselleen on työmarkkinoilla siis selvä tarve. Kolme kuukautta on kuitenkin usein liian lyhyt aika uuden, omaa osaamista ja työlupaa vastaavan työn löytämiseen, ja esimerkiksi alan suhdannetilanne ja lomakaudet voivat viivästyttää uuden työpaikan löytymistä. Kolmessa kuukaudessa siinä ajassa vain puolet on aloittanut uudessa työssä ja kuuden kuukauden jälkeenkin joka neljäs etsii vielä työtä, mutta 12 kk kohdalla jo yli 90 % työnhakoista on työllistynyt uudelleen. Esitys olisikin huomattavasti tasapainoisempi ja hallinnolliselta taakaltaan kevyempi, jos suoja-aika olisi muuten 12 kuukautta, ja alle 2 vuotta työskennelleille, työntekijän oleskeluluvalla oleville, 6 kuukautta.
Lisäksi lakiesityksessä olisi tarpeen tarkastella myös yrittäjäksi siirtymisen mahdollisuuksia ja siihen kuluvaa aikaa.
Työnantajan ilmoittamisvelvollisuus, kun työntekijän työt loppuvat, ja siihen liitettävä sanktion uhka
Onko esitys ilmoittamisen määräajoista 7/10 päivää riittävä? – Kyllä.
Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta:
Työnantajalle säädettävän ilmoitusvelvollisuuden sijaan tulisi säätä työttömäksi jääneelle velvollisuus kirjautua työnhakijaksi. Näin työnantajaan kohdistuva byrokratiarasite ei kasvaisi nykyisestä. Tässä mallia tulisi ottaa esimerkiksi Tanskasta tai Norjasta, jossa ilmoituksen työnhakijaksi siirtymisestä tekee työntekijä itse. Työnantajille tulisi kohdistaa mahdollisimman vähän erityisvelvoitteita sillä perusteella, rekrytoivatko he Suomen vai ulkomaan kansalaisen.
Onko voimassa olevan sanktiosääntelyn (esim. ulkomaalaislain 186-189 §, rikoslaki) soveltaminen riittävää ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnistä? – Kyllä.
Perustelut vastaukselle ja muut mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta:
Ilmoitus tulisi pystyä kuitenkin tekemään jo ennakkoon, jotta mahdolliset loma-ajat ja muut poikkeustilanteet eivät aiheuta turhia sanktioita.
Työnteko-oikeuden laajentaminen työvoimapula-aloille ja asetuksenantovaltuutus
Mahdolliset huomiot sääntelyehdotuksesta:
Työnteko-oikeuden laajentaminen on tärkeä parannus nykytilaan. Se helpottaa yrityksiä löytämään osaavia työntekijöitä myös niiden osaajien joukosta, jotka ovat jo valmiiksi asettautuneet Suomeen. Seuraava askel olisi laajentaa työnteko-oikeus kaikille aloille, mikä parantaisi Suomeen muualta muuttaneiden työmarkkina-asemaa, edistäisi urakehitysmahdollisuuksia ja lisäisi Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Tämä vähentäisi tarvetta myös työvoimapula-alojen tarkalta määrittelyltä sekä toisi järjestelmään ennakoitavuutta.
Muuta lausuttavaa esityksestä
Työperusteinen maahanmuutto auttaa paikkaamaan työvoimapulaa eri aloilla ja edistää talouskasvua, innovaatioita ja kilpailukykyä. Työperusteinen maahanmuutto on hyödyllistä niin yksilöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle. Työhöntuloa ja kiinnittymistä Suomeen tuleekin tukea eikä rajoittaa. Keskuskauppakamari kantaa huolta siihen, miten maahanmuuttoviraston niukkenevat resurssit jatkossa ohjautuisivat tehokkainten sujuvan maahantulon ja oleskelulupien nopean käsittelyn edistämiseen, kun velvoitteet työttömäksi jääneiden ihmisten seuraamiseen lisääntyvät.