Uusimmat
Keskuskauppakamari kiittää lausuntopyynnöstä ja esittää lausuntonaan kunnioittaen seuraavaa.
Määräaikaisen rahastopoikkeuksen voimassaolon pidennys yhdellä vuodella
Esityksessä ehdotetaan tuloverolakiin (TVL) lisättäväksi uutta määräaikaista, vuonna 2024 sovellettavaa TVL 9 a §:ää, jonka mukaan ETA-valtiossa perustettuihin tai rekisteröityihin UCITS- tai AIF-rahastoihin ei sovellettaisi TVL 9 §:n 1 momentin 1 kohdan sekä 8 momentin säännöstä yhteisöjen yleisestä verovelvollisuudesta tosiasiallisen johtopaikan perusteella.
Yhteisöjen tosiasiallista johtopaikkaa koskeva sääntely tuli voimaan vuoden 2021 alusta. Koska rahastot eivät olleet sääntelyn tavoiteltu kohde ja uuden sääntelyn rahastoille aiheuttamat riskit tiedostettiin laajalti, tosiasiallista johtopaikkaa koskevaan sääntelyyn
sisällytettiin kahden vuoden (2021–2022) rahastotoimialaa koskeva siirtymäaika, jonka aikana valtiovarainministeriön tuli selvittää Euroopan komissiolta pysyvän rahastopoikkeuksen mahdollisuutta valtiontukisääntelyn kannalta. Koska asian selvitys oli edelleen kesken vuonna 2022, määräaikaista rahastopoikkeusta pidennettiin yhdellä vuodella (2023).
Esitykseen ei sisälly minkäänlaista arviota siitä, missä ajassa valtiovarainministeriön ja Euroopan komission keskustelut pysyvään rahastopoikkeukseen liittyvistä
valtiontukikysymyksistä voitaisiin saada päätökseen. Tähän nähden Keskuskauppakamari pitää tarkoituksenmukaisena, että rahastotoimialan
toimintaedellytysten ennakoitavuuden turvaamiseksi määräaikaisen rahastopoikkeuksen voimassaoloajaksi säädettäisiin vähintään kaksi vuotta, jolloin sen pituus vastaisi vähintään alkuperäistä tarkoituksenmukaiseksi katsottua siirtymäaikaa.
Perintöveron maksuajan pidennys
Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolain (PerVL) 52 §:n 3 momentissa säädettyä perintöveron maksuajan pidennystä kahdesta vuodesta kymmeneen vuoteen. Keskuskauppakamari katsoo, ettei perintöveron maksuajan pidennystä tule toteuttaa esityksessä ehdotetulla tavalla seuraavassa kuvatuista syistä.
Esityksen mukaan pidennetty maksuaika koskisi vain perintöveroja mutta ei lahjaveroja. Keskuskauppakamari katsoo, että pidennetty maksuaika tulisi ulottaa myös lahjaveroon lukkiutumisvaikutuksen estämiseksi muun muassa sellaisissa sukupolvenvaihdostilanteissa, joihin sukupolvenvaihdoshuojennus ei sovellu (esim. alle 10 %:n omistusosuus tai alaikäinen perillinen).
Maksuajan pidennys ehdotetulla tavalla tarkoittaisi myös sitä, että pidennetyn maksuajan alaiselle verolle määrättäisiin normaali myöhässä maksettuja veroja koskeva viivästyskorko, jonka määrä on EKP:n viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Tämä tekisi todennäköisesti pidennetystä maksuajasta käyttökelvottoman tavan lieventää epälikvidin omaisuuden lahjoittamisesta tai perinnöstä aiheutuvia
veronmaksuongelmia. Keskuskauppakamari katsoo, ettei pidennetyltä maksuajalta tulisi periä korkoa, tai toissijaisesti koron tulisi olla ns. huojennettu viivästyskorko, jonka määrä on EKP:n viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä (Laki veronlisäyksestä ja
viivekorosta 5a § 2 mom.).
Korottomuudesta veronsaajalle aiheutuvaa laskennallista menetystä voitaisiin pienentää toteuttamalla maksuaika siten, että kohteena oleva perintö- tai lahjavero kannetaan yhtä suurina, vähintään 850 euron määräisinä vuotuisina erinä enintään
kymmenen vuoden aikana, vastaavasti kuin PerVL 56 §:n sukupolvenvaihdoshuojennuksen pidennetyssä maksuajassa. PerVL 56 §:n mukaiselta perintö- tai lahjaveron pidennetyltä maksuajalta ei peritä korkoa.