Lausunto sisäisen turvallisuuden selonteon kehittämislinjauksista

16.10.2020
Johtaja, vaikuttaminen ja kilpailukyky
Johanna Sipola

Uusimmat

Sisäministeriö on pyytänyt Keskuskauppakamarilta lausuntoa siitä, millaisia päätöksiä sisäisen turvallisuuden selonteossa tulisi tehdä, jotta Suomi olisi maailman turvallisin maa edelleen vuonna 2030 ja nykyistä turvallisempi.

Keskuskauppakamari kiittää pyynnöstä ja toteaa lausuntonaan seuraavasti:

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan sisäisen turvallisuuden selonteon tulee tarkastella eri yhteiskunnallisten toimijoiden roolia sisäisen turvallisuuden ylläpitämisessä laajasta näkökulmasta ja yritysturvallisuus tulee ottaa mukaan sisäisen turvallisuuden selontekoon omana aiheenaan.

Selonteossa ei voida keskittyä pelkästään viranomaisturvallisuuteen vaan selonteossa on huomioitava se rooli, joka myös yrityksillä on yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden ja turvallisuuden ylläpitämisessä sekä ne uhat, jotka yritysturvallisuutta uhkaavat. Yritykset esimerkiksi toimittavat lähes kaikki tavarat ja tarjoavat suuren osan palveluista, jotka liittyvät yhteiskunnan toimintaan.

Sisäiseen turvallisuuteen ja yritysturvallisuuteen liittyen seuraavat asiat tulisi ottaa mukaan selontekoon ja varmistaa, että niihin liittyvää toimintaympäristöä ja tarvittaessa lainsäädäntöä kehitetään:

  • Tiedonsaanti. Viranomaisilla tulisi olla velvollisuus tiedottaa yrityksille erikokoisten yritysten rikosriskeistä, rikoksista ja rikosilmiöistä sekä mahdollisuuksien mukaan muistakin uhista. Keskuskauppakamarin ja Helsingin seudun kauppakamarin vuonna 2017 toteutetussa yritysten rikosturvallisuusselvityksessä 68 % vastanneista ilmoitti, ettei ole saanut tietoa viranomaisilta rikoksista ja rikosilmiöistä. Pienten yritysten keskuudessa luku oli vielä suurempi, sillä 74 % ei ollut saanut tietoa rikoksista.
  • Huoltovarmuus. Meneillään oleva koronaviruspandemia haastaa yritysten ja yhteiskunnan toiminnan jatkuvuutta. Tuleviin kriiseihin tulisi varautua selonteossa toimenpide-ehdotuksilla huoltovarmuuden ja yritysten liiketoiminnan jatkuvuuden kehittämiseksi erilaisissa yhteiskunnallisissa häiriötilanteissa.
  • Kyberturvallisuus. Kyberturvallisuutta tulee kehittää edelleen viranomaisten ja yritysten tiiviillä yhteistyöllä.
  • Hybridivaikuttaminen. Hybridivaikuttaminen ja sen muodot kehittyvät koko ajan ja uhat kohdistuvat yritysten kautta koko yhteiskunnan toimintaan. Aiheeseen liittyviä toimintatapoja ja varautumista tulee kehittää yhteistyössä yritysten kanssa.
  • Ulkomainen työvoima. Sisäisen turvallisuuden selonteossa tulee huomioida yritysten koko ajan lisääntyvä tarve kansainvälisen työvoiman rekrytoimiseksi. Selonteossa tulee huomioida, että kansainvälinen työvoima pystyy lainsäädännön ja esimerkiksi lupaprosessien puolesta liikkumaan Suomeen joustavasti ja nopeasti.
  • Globaali yritysvakoilu (ml. valtiollisten toimijoiden harjoittama) haastaa suomalaisten teknologioiden ja innovaatioiden turvallisuutta. Myös tämä ulottuvuus on huomioitava selonteossa.
  • Kaupalliset turvallisuuspalvelut ovat toimialana ja teknologian kehittäjänä välttämätön osa sisäistä turvallisuutta ja niiden vuotuinen kasvuvauhti on ollut kovaa. Sisäisen turvallisuuden selonteossa on huomioitava myös näiden yritysten rooli.
Sipola Johanna

Johanna Sipola

johtaja, vaikuttaminen

+358 50 352 1172

Horttanainen Anne

Anne Horttanainen

varatoimitusjohtaja

+358 40 510 4907

Kategoriat:Anne Horttanainen, Johanna Sipola