Lausunto Valtioneuvoston selvityksestä komission työohjelmaksi vuodelle 2022.

Viite: E 122/2021 vp

Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja antaa kirjallinen asiantuntijalausunto Valtioneuvoston selvityksestä komission työohjelmaksi vuodelle 2022.

Keskuskauppakamari tukee perusmuistiossa esitettyä Suomen kantaa kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista Euroopan unionista.

Keskuskauppakamari kannattaa Suomen kannan mukaisesti, että EU-sääntely tulisi olla tarkoituksenmukaista, laadukasta ja selkeää sekä tehokasta EU-sääntelyn täytäntöönpanoa. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan perusmuistiossa tulisi korostaa vahvemmin olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanoa kaikissa jäsenmaissa sekä tuoda esiin paremman sääntelyn ja läheisyysperiaatteiden merkitys EU-lainsäädännön keskeisimpinä elementteinä. Paremman sääntelyn tavoitteiden osalta komission työohjelma jättää varsin avoimeksi sen, miten ns. one in one out -periaate tosiasiallisesti toteutuu.

Keskuskauppakamari toteaa näkemyksenään, että tehokas ennakkovaikuttaminen on Suomen kaltaiselle jäsenmaalle tehokas keino vaikuttaa EU-sääntelyyn. Ennakkovaikuttamisen merkitys tulisi myös nostaa vahvemmin esille perusmuistiossa. Ehdotamme seuraavaa kursiivilla esitettyä muutosta perusmuistioon Suomen kanta osioon:

”Komission eri aloitteisiin otetaan tarkemmin kantaa niiden ilmestyttyä erikseen laadittavissa eduskuntakirjelmissä”. Tärkeimmistä aloitteista tulisi laatia ennakkokannat ennen niiden julkaisua, että tosialliseen ennakkovaikuttamiseen luotaisiin vahvempi selkänoja. Suomen tulisi myös vaikuttaa ennakkoon komission seuraavaan työohjelmaan, tästä tulisi käydä keskustelua eri toimijoiden kanssa kansallisella tasolla.

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan ennakkovaikuttamisen vahvistaminen ja aktiivinen EU-politiikka vahvistaa Suomen asemaa unionissa. Erityisesti digitaalisen ja vihreän siirtymän osalta Suomen tulee tarjota unionitasolla ratkaisuja, joiden avulla vähennetään päästöjä ja edistetään suomalaisten toimijoiden asemaa sisämarkkinoilla.

Keskuskauppakamari pitää valitettavana, että Suomen prioriteetit eivät käy ilmi E-selvityksessä esitetystä Suomen kannasta. Prioriteettien määrittely aikaisessa vaiheessa tukisi myös ennakkovaikuttamista Suomen kannalta keskeisissä hankkeissa.”

Euroopan vihreän kehityksen ohjelman osalta Keskuskauppakamari pitää hyvänä, että tarkemmat kannat EU-valmiuspakettiin on kirjattu erillisiin U-kirjelmiin. Suomen kantaosioon tulisi kuitenkin lisätä vuodelle 2030 asetetun vähintään 55% ilmastotavoitteen saavuttamisen rinnalle kirjaus tavoitteen saavuttamisesta taloudellisesti kestävällä tavalla ja sisämarkkinoiden tasapuolisen kilpailuasetelman vahvistaminen.

Euroopan digitaalisen valmiuden osalta Keskuskauppakamari toteaa, että sisämarkkinan kyberuhkien sietokyvyn parantaminen on olennaista koko EU:ssa sekä turvallisuuden että taloudellisen pärjäämisen näkökulmasta. Digitaaliseen koulutukseen ja osaamiseen satsaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja kannatettavaa, sillä esimerkiksi datan uudelleenkäyttöön ja tekoälyyn pohjautuvien uusien teknologioiden kehittäminen vaikuttaa keskeisesti Euroopan kilpailukykyyn. Euroopan digitaalisen valmiuden parantamiseen liittyvät myös osaltaan uudet lainsäädäntöhankkeet, kuten malleja ja patentteihin liittyviä lisäsuojatodistuksia koskevat säädösuudistukset, jotka ovat kannatettavia.

Ihmisten hyväksi toimiva talous osion osalta Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan on tärkeää että vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä annettaviin ohjeisiin finanssipolitiikasta on muodostettu kansallisesti näkemys ennen ohjeiden antamista. Keskuskauppa-kamarin näkemyksen mukaan Suomen tulisi myös tavoitella sitä, että vuodelle 2022 siirtynyt komission aloite yritysten kestävästä hallinnoinnista (E 150/2020 vp; TaVL 31/2020 vp) ei puuttuisi yhtiöoikeuden keskeisiin periaatteisiin eikä olennaisesti muuttaisi Pohjoismaissa hyväksi ja toimiviksi havaittuja yhtiöiden hallinnointikäytäntöjä.

Komission työohjelmaan sisältyy OECD:n valmisteleman kansainvälisen yritysverotuksen uudistuksen (pilari I ja pilari II) toimeenpano EU:ssa. Tässä yhteydessä Suomen tulisi edistää mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia säännöksiä. Sääntelyn toimeenpanossa tulee huomioida tasapuolinen kilpailutilanne EU:ssa ja sen ulkopuolella sijaitseville yrityksille siten, että EU:ssa toimeenpantava sääntely seuraa OECD:n mallia eikä mene miltään osin sen pidemmälle. Sääntelyyn tulee sisältyä toimivat mekanismit kansainvälisten veroriitojen ratkaisuun. Säännösten noudattamisesta ei pidä aiheutua yrityksille ylimääräistä hallinnollista taakkaa.

EU:n globaalin roolin ja vaikutusvallan vahvistaminen on Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan erittäin tärkeää. Tähän liittyen olisi tärkeää, että Suomen kannassa tulisi esille kauppapolitiikka ja vapaakauppasopimukset osana EU:n globaalin roolin vahvistamista, näiden edistämiseen tulisi panostaa.

Wood Päivi

Päivi Wood

Johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka

+358 50 478 3990

Kategoriat:EU, Päivi Wood