Näkemyksiä Suomen sosiaalisen ilmastorahaston toimenpide-ehdotuksiin

Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta tutustua ehdotuksiin sosiaalisesta ilmastorahastosta rahoitettavista toimenpiteistä. EU:n sosiaalisen ilmastorahaston kautta voidaan pääasiallisesti tukea sellaisia kotitalouksia, mikroyrityksiä ja tieliikenteen käyttäjiä, joiden liikkumis- tai kuljetuskustannuksia päästökauppa nostaa kohtuuttomasti.

Autokannan kierron ja päästövähennysten nopeuttamiseksi hankintatuet tulisi ohjata uusien vähäpäästöisten autojen hankintaan. Käyttövoimamurros etenee autokannassa vähitellen uusien ja uudehkojen autojen sähköistymisen kautta. Uusia henkilöautoja hankkivat pääosin keski- ja hyvätuloiset, mutta mitä nopeammin uudet autot sähköistyvät, sitä nopeammin myös käytettyjen edullisempien autojen valikoimassa on ladattavia vähäpäästöisiä autoja. Sähköautojen hankintatuet ja esimerkiksi vähäpäästöisten työsuhdeautojen verokannusteet hyödyttävät välillisesti myös pienituloisia kotitalouksia, sillä ne tuovat vaihtoautomarkkinoille nopeammin edullisia käytettyjä vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Uusien sähköautojen ja kaasukuorma-autojen hankintatuet ovat perusteltuja sosiaalisen kestävyyden ja päästökaupan oikeudenmukaisen kustannusten jakautumisen näkökulmasta, sillä ne nopeuttavat autokannan kiertoa.

Keskuskauppakamari puoltaa esitettyjä toimenpiteitä. Esitämme toimenpide-ehdotuksiin seuraavia painotuksia ja täydennyksiä:

Mikroyrityksille suunnattu hankintatuki on perusteltua suunnata raskaan kaluston lisäksi myös kevyeen jakeluautokalustoon sekä mikroyritysten henkilöautohankintoihin. Lisäksi tukea olisi tarkoituksenmukaista suunnata myös mikroyritysten työkonekannan uusimiseen polttomoottorikäyttöisistä työkoneista sähkö- ja kaasukäyttöisiin koneisiin.
Varikkolatausinvestointeihin suunnattu tuki on mikroyrityksille tärkeä, sillä jo ensimmäisen sähkökäyttöisen kuorma- tai jakeluauton hankinnan yhteydessä yrityksessä joudutaan useimmiten investoimaan varikkolatausinfraan.
Sähkökuorma-autojen lisäksi tukea tulisi suunnata kaasukuorma-autojen hankintaan, sillä liikenteessä käytettävä metaani on Suomessa lähes yksinomaan uusiutuvaa. Kaasukuorma-autojen elinkaariset päästövaikutukset ovat huomattavasti dieselkuorma-autoja alemmat. Sosiaalisen ilmastorahaston DNSH-periaatteet eivät nojaudu rahoituksen taksonomian periaatteisiin. Kaasukäyttöisten kuorma-autojen ajonaikaisten päästöjen määrä ei muodostu hankintatuen esteeksi, mikäli päästöjen laskennassa voidaan ottaa huomioon myös polttoaineen elinkaariset vaikutukset.
Romutuspalkkio on perusteltua toteuttaa kaikille kotitalouksille suunnattuna toimenpiteenä. Mikäli se rajattaisiin vain pienituloisiin kotitalouksiin, palkkion kysyntä jäisi todennäköisesti vaatimattomaksi, sillä vähävaraisten kotitalouksien mahdollisuudet hankkia uutta autoa ovat pienet. Romutuspalkkion seurantatutkimusten perusteella palkkion uuden auton ostoon hyödyntäneiden kotitalouksien tulot ovat olleet ilman tulorajaakin keskimääräisten uuden auton ostajien tuloja alemmat. Romutuspalkkio nopeuttaa pistemäisenä toimena autokannan kiertoa ja lisää edullisten vähäpäästöisten autojen yleistymistä autokannassa, mikä nopeuttaa välillisesti erityisesti pienituloisten kotitalouksien autokannan sähköistymistä.
Taloyhtiöiden latausinfrainvestointeihin suunnattu tuki ja/tai valtion takaus lisää mahdollisuuksia investoida kotilataukseen erityisesti tiiviisti rakennetuilla alueilla. Monissa taloyhtiöissä latausinfrainvestointien toteuttaminen ei ole taloudellisten rajoitteiden takia mahdollista.
Kotitalouksille ja mikroyrityksille suunnattava latauspisteavustus lisää sähköauton hankintamahdollisuuksia, sillä ensimmäisen ladattavan auton hankinnan yhteydessä kotitaloudet ja yritykset joutuvat useimmiten investoimaan auton lisäksi latauspisteen hankintaan. Monissa EU-maissa kotitalouksien latauspisteiden hankintaa tuetaan kiinteällä hankintatuella. Latauspisteen hankintatukea voidaan suunnata kotitalouksille myös korotettuna kotitalousvähennyksenä.
Mikroyritysten lisäksi tukea tulisi suunnata yhdistysten omistuksessa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja latausinfrainvestointien toteuttamiseen. Erityisesti vapaa-ajan sektorin toimijoiden keskuudessa on paljon erilaisia yhdistyksiä, jotka omistavat vanhaa rakennuskantaa. Pienten yhdistysten omistamissa kiinteistöissä mahdollisuudet siirtyä esimerkiksi öljylämmityksestä maalämpöön tai investoida asiointilatauspisteisiin ovat heikot.