Oikeusministeriö on pyytänyt 9.7.2021 Keskuskauppakamarilta lausuntoa työryhmän mietinnöstä koskien ns. Omnibus-direktiivin täytäntöönpanoa sekä puhelin- ja kotimyyntisääntelyn tiukennusta koskevaa lainsäädäntöä. Lausunto pyydettiin antamaan sähköisesti, lausuntopalvelu.fi – sivuston kautta, vastaamalla yksilöityihin kysymyksiin sekä esittämällä tarkentavia kommentteja kautta. Keskuskauppakamari lausuu asiasta seuraavan.
Työryhmän mietinnön tavoitteena on panna ns. Omnibus-direktiivi kansallisesti täytäntöön. Tältä osin ehdotetaan muutoksia kuluttajansuojalakiin sekä kuluttajansuojaviranomaisten eräistä toimivaltuuksista annettuun lakiin. Lisäksi hankkeessa on Marinin hallitusohjelmakirjauksen nojalla arvioitu puhelin- ja kotimyyntisääntelyn tiukentamisen tarvetta ja niihin liittyviä keinoja. Työryhmä ei esitä puhelinmyyntisääntelyn kiristämistä vaan pikemminkin kuluttajansuojaviranomaisen uusien toimivaltuuksien avulla tapahtuvaa tehokkaampaa puuttumista rikkomustapauksissa. Jatkovalmistelua varten esitykseen sisältyy säännösehdotus myös puhelinmyyntisääntelyn tiukentamiseen. Kotimyyntiin liittyen esitetään peruuttamisoikeuden laajentamista tietyissä tilanteissa. Lakeja esitetään tulemaan voimaan 28.5.2022, jolloin myös direktiiviä on ryhdyttävä soveltamaan.
1. Yleiset huomiot
Keskuskauppakamari pitää työryhmän mietintöä perustellusti valmisteltuna ja selkeänä. Erityisen ilahduttavaa on mietinnössä huolellisesti tehty puhelinmyynnin sääntelyn kiristämisen tarvetta arvioiva kokonaisuus, jossa on analysoitu monipuolisesti saatavilla olevia selvityksiä ja tutkimuksia ja saatujen havaintojen merkitystä lisäsääntelyn tarpeelle. Kohdassa on käyty ensin läpi viimeaikaiset selvitykset sekä niissä tehdyt havainnot ja sen jälkeen analysoitu tarkemmin KKV:lle tehtyjä ilmoituksia puhelinmyynnistä. Tehdyissä ilmoituksissa korostuivat selvästi tietyt alat ja tietyt toimijat. Lisäksi on referoitu viranomaisaineiston perusteella tehtyä ASML:n selvitystä, jossa ilmeni, että lähes puolet tarkastelluista ilmoituksista ei koskenutkaan itse puhelinmyyntiä sinänsä, vaan jotain muuta asiaa (esim. palvelun toimivuutta, laskutusta tai laitevikaa). Näiden lisäksi osa ilmoituksista oli epäselviä sen suhteen, mitä ongelma koski. Perusteellisen analysoinnin päätteeksi työryhmä on päätynyt esittämään, että puhelinmyynnin sääntelyn kiristämiselle ei tässä tilanteessa ole vielä tarvetta. Keskuskauppakamari yhtyy mietinnössä esitettyyn näkemykseen siitä, että kuluttajansuojaviranomaisille annetut uudet toimivaltuudet mahdollistaisivat markkinahäiriköiden toimintaan puuttumisen ja samaan aikaan asiallisesti toimivat tahot eivät kärsisi sääntelyn kiristymisestä. Mietinnössä on tuotu myös hyvin esiin se, että kuluttajalla on mahdollisuus asettaa itselleen puhelinmarkkinointikielto.
2. Omnibus -direktiivin täytäntöönpano
Keskuskauppakamarilla ei ole erityistä lausuttavaa Omnibus-direktiivin täytäntöönpanon suhteen. Keskuskauppakamari toteaa kuitenkin, että esitetyt muutokset alennushintailmoitteluun ovat mutkikkaita ja aiheuttavat runsaasti lisätyötä etenkin kokonaista tuoteryhmää tai valikoimaa koskevissa alennustilanteissa. Mutkikkuus saattaa myös aiheuttaa tahattomia hintaerehdyksiä. Tältä osin toimijoille suunnattu selkeä ja informatiivinen, esimerkkejä läpikäyvä ohjeistus olisi toivottavaa. Mietinnössä valittuja sanamuotoja perustellaan komission tulkinnalla direktiivistä. Jatkovalmistelussa saattaisi olla vielä aiheellista selvittää sitä, olisiko mahdollista tarkentaa vertailussa käytettävää alinta hintaa siten, että se olisi tuotteesta 30 edeltävän päivän aikana peritty alin ns. normaalihinta. Direktiivin sallimien optioiden käyttöönottoa, etenkin nopeasti pilaantuvien elintarvikkeiden osalta, Keskuskauppakamari pitää kannatettavana ja perusteltuna.
3. Puhelinmyyntisääntelyn kiristäminen
Keskuskauppakamarin näkemys on se, että puhelinmyyntisääntelyä ei tule kiristää.
Keskuskauppakamarin toteaa, että mietintöön liittyy tältä osin erittäin informatiivinen selvitys, jonka perusteella nykyinen puhelinmyyntisääntely vaikuttaisi olevan tällä hetkellä riittävää. Sen sijaan tulisi panostaa kuluttajansuojaviranomaisen uusiin valvontatoimivaltuuksiin ja seurata, miten niiden tehokas käyttö tehoaa alalla esiintyviin markkinahäiriöihin. Lisäksi ePrivacy-asetus saattaa edellyttää muutoksia puhelinmyyntiä koskevaan sääntelyyn, joten lisäsääntely ei senkään vuoksi ole vielä tässä vaiheessa tarpeen.
Mikäli puhelinmyyntisääntelyyn tulisi lisäsääntelynä kirjallista vahvistusmenettelyä koskeva pykälä, kannattaa Keskuskauppakamari esitetyistä toteuttamisvaihtoehdoista molemmat soveltamisalapoikkeukset käsittävää vaihtoehtoa (sekä sanoma- ja aikakauslehtiä koskeva rajaus että alle 30 euroa maksavia hyödykkeitä koskeva rajaus).
Sanoma- ja aikakauslehtien puhelinmyynti on mietinnön mukaan vakiintunutta eikä siihen liity merkittäviä haasteita, joten se on syytä säätää soveltamisalapoikkeuksen piiriin. Lisäksi kirjallisen vahvistusmenettelyn soveltamisen ulkopuolelle tulisi jättää kotimyynnin kanssa rinnasteisesti alle 30 euroa maksavat hyödykkeet. Keskuskauppakamari viittaa kuitenkin jo yllä lausumaansa ja toteaa, että vahvistusmenettelyä (kuten ei muutakaan lisäsääntelyä) ei ole vielä tarpeen säätää.
4. Kotimyyntisääntelyn kiristäminen
Keskuskauppakamarilla ei ole tältä osin erityistä lausuttavaa. Keskuskauppakamari pitää mietinnössä esitettyjä muutoksia perusteltuina.
5. Vaikutusten arviointi
Keskuskauppakamarilla ei ole tältä osin erityistä lausuttavaa. On selvää, että Omnibus-direktiivin täytäntöönpanoon liittyvä sääntely tulee aiheuttamaan yrityksille sekä kertaluonteisia että jatkuvampia kustannuksia ja hallinnollista taakkaa.