Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaehdotus ja ympäristöselostus

Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmaehdotuksesta ja ympäristöselostuksesta.

Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan ohjelman tavoitteena tulee olla toimenpiteet, joilla vahvistetaan työllisyyttä, yrittäjyyttä, osaamista ja alueiden elinvoimaa. Uudistuminen ohjelman lähtökohtana on kannatettava näkemys.

Pk-yritykset ovat erittäin vaikeassa tilanteessa koronan jälkeen. Keskuskauppakamari näkee, että ohjelman sisällön painopisteet ovat hyviä, tärkeää kuitenkin on, että ohjelman toteutuksessa pystytään aidosti tukemaan yrittäjyyttä ja edistämään sekä alueiden että koko Suomen kilpailukykyä. Kilpailukyvyn edistämisessä oleellisessa roolissa on myös panostukset innovaatioihin, saavutettavuuteen ja osaamiseen.

Jatkovalmistelussa on kuitenkin panostettava siihen, että ohjelmaan ei sisällytetä juoksevien perinteisten menojen rahoitusta ja ettei kokonaisuus pirstaloidu. Liian jäykkien rakenteiden luominen ei edistä ohjelman tavoitteita. Keskuskauppakamari korostaa, että rakennerahastojen osalta yritykset tarvitsevat käytännön tukea hanketoimintaan.

Keskuskauppakamari tukee näkemystä siitä, että pk-yritysten tki-toimintaa vauhditetaan ja uuden teknologian käyttöönottoon panostetaan. Koronan seurauksena siirtymä digitaaliseen maailmaan on ollut nopeaa, on kuitenkin huomioitava, että yrityskentässä on huomattaviakin eroja valmiudessa digitaalisten ratkaisujen käyttöönottoon. Keskuskauppakamari korostaa, että digitalisaation mittakaavahyödyt saavutetaan vasta kun pk-yritykset saadaan aidosti mukaan kehitykseen. Olisi kannatettavaa, että edistymistä digitalisaation osalta pystyttäisiin mittaamaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja rakennerahastojen kautta tarjoamaan ratkaisuja eri digitalisaatioasteella oleville yrityksille. Lisäksi Suomen tulisi hyödyntää täysimääräisesti EU-tasolla meneillään olevat hankkeet, joita voidaan myös hyödyntää. Ohjelman jatkotyössä tulisi panostaa siihen, että työvoiman liikkuvuutta pystyttäisiin edistämään paremmin. Osaavan työvoiman saatavuus on pullokaulana yritysten kasvulle ja kehittymiselle, tähän haasteeseen pystyttäisiin osin vastaamaan rakennerahastojen avulla. Lisäksi alueiden elinvoiman kannalta fyysinen saavutettavuus on avainasemassa

Se, että yrityksiä jaettaisiin eri luokkiin yhteiskunnallisiin ja ”tavallisiin” ei ole Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan perusteltua. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan yhteiskuntavastuu on osa yritysten toimintatapaa, lähtien siitä, että yritykset huolehtivat yhteiskunnallisista velvoitteistaan kuten verojen maksusta.

Rakennerahastoissa voitaisiin myös huomioida yritysten omistajavaihdokset nykyistä paremmin, samoin kuin tarkentaa sitä, kuinka rakennerahastoilla pystyttäisiin vahvistamaan yksityisyrittäjien mahdollisuuksia hyödyntää ohjelmia.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja kestävä liiketoiminta luovat uudenlaisia mahdollisuuksia kasvulle. Usein näillä ratkaisuilla on myös laajempaa kysyntää Suomen rajojen ulkopuolella. Keskuskauppakamari kiinnittääkin huomiota siihen, että rakennerahastojen kautta tulisi pystyä tukemaan näiden yritysten kasvu- ja kansainvälistymispyrkimyksiä.

Wood Päivi

Päivi Wood

Johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka

+358 50 478 3990

Kategoriat:Työllisyys, Politiikka, Päivi Wood