Tältä sivulta löydät uutisia elintarvikeketjun kauppatapalautakunnan toiminnasta.

Elintarvikeketjun kauppatapalautakunta on toteuttanut vaikuttavuuskyselyn sidosryhmien keskuudessa keväällä 2020. Kyselyn tarkoituksena on ollut muun muassa selvittää, onko itsesääntelyllä ollut vaikutusta elintarvikeketjun kauppatapoihin.

Annettujen vastausten perusteella sidosryhmät ovat tyytyväisiä lautakunnan toimintaan ja luottavat sen asiantuntemukseen. Valtaosa vastaajista katsoo, että lautakunta on ammattitaitoinen ja että sen toiminta on puolueetonta. Lähes 60 prosenttia vastaajista katsoo, että itsesääntely on ollut kohtuullisen, hyvin tai erinomaisen tehokasta. Lisäksi lautakunnan juridisen osaamisen uskotaan lisäävän sen uskottavuutta.

Lähes puolet vastaajista katsoo, että lautakunnan lausunnoilla ja suosituksilla on ollut vaikutusta yritysten toimintaan. Vielä suurempi osa vastaajista, lähes 60 prosenttia, katsoo alan itsesääntelyn toimivan. Noin 75 prosenttia vastaajista katsoo, että lautakuntaa on helppo lähestyä.

Lähes puolet vastaajista kertoo tuntevansa lautakunnan toiminnan hyvin. Toisaalta noin 60 prosenttia vastaajista katsoo, että he eivät ole saaneet riittävästi tietoa lautakunnan toiminnasta. Suurin osa vastaajista tietää, että lautakunnalta voi pyytää ennakkolausuntoa. Samoin vastaajat tuntevat erinomaisen hyvin sen, että lautakunnalle voi anonyymisti lähettää tietoa alan kauppatapoihin liittyvistä epäkohdista sähköpostilla.

Eräs vastaaja kiteytti lautakunnan tarpeellisuuden seuraavasti: ”Käsiteltyjen tapausten ja annettujen suositusten määrästä riippumatta jo lautakunnan olemassaolo on omiaan vaikuttamaan siihen, että toimijat huomioivat aktiivisemmin hyvän kauppatavan periaatteet.” Toisen vastaajan mukaan ”Itsesääntely on selkeästi lainsäädäntöä tehokkaampi tapa kehittää reaalielämän kauppakäytäntöjä”.

Kyselyyn vastasi 58 tahoa.

Vastaajista 29,3 prosenttia ilmoitti edustavansa alkutuottajia, 41,4 prosenttia vastaajista edusti teollisuutta ja 25,9 prosenttia vastaajista edusti kauppaa. Muita tahoja edustavia vastaajia oli 3,4 prosenttia. (kysymys 1)

Vastaajista 75 prosenttia on vähintään kohtuullisen tyytyväinen lautakunnan toimintaan vuosina 2017–2020. Yli 30 prosenttia vastaajista katsoo, että lautakunta on toiminut hyvin tai erinomaisesti. (kysymys 2)

Lautakunnan toiminnan tunnettuus vastaajien keskuudessa on verraten hyvä: lähes puolet vastaajista (46,6 %) kertoo tuntevansa lautakunnan toiminnan hyvin. (kysymys 3)

Kyselyssä esitettiin väittämä ”Itsesääntelyllä (=lautakunnan toiminnalla) on voitu edistää kauppatapoja tehokkaasti.” Lähes 60 prosenttia vastaajista katsoo, että itsesääntely on ollut kohtuullisen, hyvin tai erinomaisen tehokasta.
Vastaajat kommentoivat väittämää muun muassa seuraavasti:

– Käsiteltyjen tapausten ja annettujen suositusten määrästä riippumatta jo lautakunnan olemassaolo on omiaan vaikuttamaan siihen, että toimijat huomioivat aktiivisemmin hyvän kauppatavan periaatteet.
– Itsesääntely on selkeästi lainsäädäntöä tehokkaampi tapa kehittää reaalielämän kauppakäytäntöjä.
– Suositukset ovat olleet varsin selkeitä.

Toisaalta yksittäiset vastaajat totesivat, etteivät ole kuulleet lautakunnan toiminnasta mitään ja että muutoksia kauppatavoissa on ollut vain vähän. Eräs vastaaja totesi, ettei ole kuullut elintarvikemarkkinavaltuutetun pyytäneen lausuntoa lautakunnalta.

Eräs toimija katsoo, että käsiteltyjä tapauksia olisi enemmän, jos valituksen voisi tehdä nimettömänä. (kysymykset 5 ja 6)

Vastaajista yli 85 prosenttia oli sitä mieltä, että lautakunnan toiminta on puolueetonta. Yksittäisessä kommentissa todettiin, että toiminta on ammattimaista. Moni vastaaja totesi, ettei tunne toimintaa tarpeeksi hyvin kommentoidakseen toiminnan puolueettomuutta, mutta ainakin olettaa sen olevan puolueetonta. Yhdessä kommentissa todettiin, että ”ehdottoman tärkeää on, että lautakunta perehtyy syvällisesti ja perusteellisesti käsiteltäviin asioihin sekä perustelee ratkaisunsa mahdollisimman huolellisesti ja tasapuolisesti eri seikat huomioon ottaen”. (kysymys 6 ja 7)

Yli 70 prosenttia vastasi, että lautakunnan toiminta on ainakin erittäin, hyvin tai kohtuullisen uskottavaa. Käsitystä perusteltiin muun muassa seuraavasti:

– Lautakunnassa on vahva juridinen osaaminen.
– Lautakunnan jäsenet ovat vuosien varrella saaneet kuulla varsin avoimesti eri toimijoilta elintarvikeketjun sopimuskäytännöistä ja toiminnasta.
– Hyvä kokonaisuus, kun poliittinen vaikuttaminen pysyy tästä ulkona.

Toisaalta vastaajat myös kritisoivat lautakunnan uskottavuutta seuraavasti:

– Kauppa ohjaa.
– Jos ei vaikuttavuutta, ei uskottavuutta.
– Oikeita asioita ei uskalleta nostaa pöydälle lautakunnassa tai muuallakaan kaupan vastatoimien pelossa.
– Koska asema on sopimuspohjainen ja reippaisiin toimiin ei kyetä (vaikka olisi ehkä haluakin), niin uskottavuus kärsii. (kysymykset 8 ja 9)

Kyselyssä tuotiin esille, että elinkeinonharjoittaja voi vapaamuotoisesti ja nimettömästi lähettää tietoa lautakunnalle sähköpostilla. Vastaajista 75 prosenttia katsoi, että lautakuntaa on ollut helppo lähestyä. (kysymykset 10 ja 11)

Vastaajista lähes 90 prosenttia katsoi, että lautakunnassa on riittävä asiantuntemus asioiden käsittelyyn. (kysymykset 12 ja 13)

Lähes puolet (47,2 %) vastaajista oli sitä mieltä, että annetuilla lausunnoilla ja suosituksilla on ollut vaikutusta yrityksen toimintaan. (kysymykset 14 ja 15)

Noin 40 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että he olivat saaneet riittävästi tietoa lautakunnan toiminnasta. (kysymykset 16 ja 17)

Lähes 70 prosenttia vastaajista tiesi, että lautakunnalta voi pyytää myös ennakkolausuntoa. (kysymys 18)

Kyselyssä varattiin mahdollisuus mainita joku elintarviketoimialan asia, joka on erityisen hankala alan toimijoiden kesken. Samoin vastaajilla oli mahdollisuus ehdottaa aihetta, josta lautakunnan tulisi antaa suositus. (kysymykset 19 ja 20)

Viimeisessä kohdassa vastaajat voivat esittää vapaamuotoiset terveisensä lautakunnalle. Vastaajat esittivät muun muassa seuraavat terveiset:

– Hyviä suosituksia ja kannanottoja odotetaan jatkossakin. Sujuvan yhteistyösuhteen luominen elintarvikemarkkinavaltuutetun kanssa on tärkeää. Ja politiikan pois pitäminen jatkossakin lautakunnan toiminnasta.
– Toiminnastanne voisi tiedottaa julkisuuteen ja alkutuottajille todella paljon enemmän kuin nyt on tiedotettu. Lautakunta on maaseudulla täysin tuntematon. (kysymys 15)

***

Digitaalinen vaikuttavuuskysely toimitettiin taustajärjestöille (ETL, MTK, PTY) 6.2.2020. Kyselyyn pyydettiin vastaamaan viimeistään 10.3.2020.

Järjestöt lähettivät kyselyn haluamallaan jakelulla.

ETL ilmoitti, että kysely on lähetetty 235 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle.

MTK ilmoitti, että kysely on lähetetty 200 henkilölle, jotka edustavat kaikkia tuotantosuuntia. Lisäksi MTK lähetti kyselyn toimihenkilöille.

PTY ilmoitti, että kysely on lähetetty 28 henkilölle seuraavien ryhmien jäsenille: hallitus, vähittäiskaupparyhmä, foodservice-ryhmä ja UTP-työryhmä.

Kysely toteutettiin teknisesti siten, ettei vastaajia ole mahdollista jäljittää. Vastaukset on käsitelty luottamuksellisesti.

Koska vastaukset ovat luottamuksellisia, koko kyselyn tuloksia ei julkaista sellaisenaan.