Elinkeinoelämä varoittaa: Sote-alueiden yhtiöhimmelit tukahduttavat yrityksiä

Keskuskauppakamarin johtaja Johanna Sipola. Kuva: Liisa Takala.

Sote-alueiden yhtiöt ovat valtaamassa yksityisten pesula-, catering-, ict –ja kiinteistöpalveluyritysten markkinoita, osoittaa tuore selvitys. Elinkeinoelämän järjestöt vetoavat alueellisiin päättäjiin, jotta pk-yritysten toimintaedellytyksiä ei heikennetä. Järjestöt esittävät neljän kohdan listaa ongelmien korjaamiseksi. Viranomaisten on myös välittömästi selvitettävä toiminnan lainmukaisuus.

Uudet sote-alueet eli hyvinvointialueet uhkaavat levittää liiketoimintaansa niin, että ne syrjäyttävät merkittävissä määrin vastaavaa paikallista yksityistä tarjontaa. Näin varoittavat elinkeinoelämän järjestöt EK, Suomen Yrittäjät, Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto tuoreen selvityksen pohjalta. 
 
Tänään julkistettu selvitys paljastaa, että hyvinvointialueet voivat tehdä omilta sidosyksiköiltään hankintoja ilman kilpailutusta, vaikka niiden omistusosuus sidosyksiköissä voi olla hyvin pieni.  
 
“Tämä on surkea kehityssuunta. Palvelun hankinta ilman kilpailutusta heikentää julkista taloutta ja ravisuttaa päätöksenteon uskottavuutta. Suorahankinnat in-house -yhtiöiltä voivat pahimmillaan johtaa tehottomuuteen ja julkisten varojen tuhlailevaan käyttöön”, EK:n kilpailuasiantuntija Annaliisa Oksanen sanoo. 
 
”Päätökset ilman asianmukaista pohdintaa ja kustannusvertailua eivät ole vastuullisen toimielimen päätöksiä. Päättäjien tulee tietää, paljonko palvelu todellisuudessa maksaa eri tuotantotavoilla toteutettuna”, Oksanen kannustaa.  
 
Hyvinvointialueille tulee noin 24 miljardin euron markkinat aloille, joilla työskentelee 400 000 ammattilaista. Heistä merkittävä osa yksityisellä sektorilla.   

Viranomaisten selvitettävä välittömästi lainmukaisuus

Selvityksen perusteella julkisomisteisten yritysten tarjonta uhkaa laajentua sote-toimialan ulkopuolisiin tukipalvelualoihin, kuten pesupalveluihin, ict-palveluihin ja taloushallintoon. Elinkeinoelämän järjestöt ovat huolissaan siitä, että julkisten toimijoiden lonkerot uhkaavat levitä huomattavasti laajemmalle alueelle kuin millä ne ennen sote-uudistusta operoivat. 
 
Elinkeinoelämän järjestöt muistuttavat, että hyvinvointialueiden sidosyksiköt eli “in-house – yhtiöt” määritellään hankintalaissa niin, että omistajilla pitää olla ratkaiseva vaikutusmahdollisuus sidosyksikön päätöksiin. Niin ei kuitenkaan monessa tapauksessa ole. 
 
“Näyttää siltä, että jo jopa hyvin pienellä osakemäärällä omistamisen tulkitaan täyttävän kriteerit ja sen seurauksena voidaan välttää hankintalain vaatima kilpailutus. Vaadimme, että kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää viipymättä, täyttävätkö julkisomisteiset in-house -yhtiöt lainsäädännön kriteerit. Omistajatahoilla on oltava ratkaiseva vaikutusmahdollisuus yhtiön päätöksentekoon”, sanoo johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä.

Hyvinvointialue – alusta vai ankeuttaja?

Elinkeinoelämän järjestöjen mukaan sote-uudistuksen tavoitteena ei ollut julkisten toimijoiden vahvistuminen paikallisiksi, alueellisiksi ja toimialakohtaisiksi monopoleiksi. Päinvastoin. 
 
“Hyvinvointialueen pitäisi olla alusta hyvinvoinnin ja talouden kasvulle, uusille ideoille ja yrittäjyydelle. Sen sijaan uudistus näyttää johtavan julkisiin monopoleihin, jotka ankeuttavat markkinoita ja tukahduttavat innovaatiot. Sote-uudistuksesta uhkaa tulla verovarojen Molokin kita”, Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Minna Vanhala-Harmanen sanoo. 
 
“On kiistatonta, että yksityisten yritysten mukanaolo säästää rahaa, lisää tehokkuutta, parantaa laatua ja luo työpaikkoja. Nyt julkiset toimijat ovat luomassa himmeleitä, joiden vaikutus on päinvastainen. Nyt on aika viheltää peli poikki”, sanoo johtaja Johanna Sipola Keskuskauppakamarista. 

EK:n, Perheyritysten liiton, Keskuskauppakamarin ja Suomen Yrittäjien neljän kohdan korjauslista:

1. Kilpailu- ja kuluttajaviraston on selvitettävä, täyttävätkö julkisomisteiset in-house – yhtiöt ne määräysvaltakriteerit, jonka seurauksena ei tarvitse noudattaa hankintalakia. 
 
2. Hyvinvointialueiden johdon on kartoitettava yksityisten markkinoiden potentiaali sen sijaan, että muodostetaan kiireessä julkisia in-house -yhtiöitä. 
 
3. Tehdään kustannuksista läpinäkyviä. Hyvinvointialueiden pitää luoda järjestelmä, jolla oman tuotannon ja in-house-yhtiöiden kustannusten läpinäkyvyys tuodaan kaikkien saataville. 
 
4. Hyvinvointialueiden hankintaosaamista pitää vahvistaa, jotta mahdollisimman moni yksityinen yritys pääsee kilpailemaan markkinoilla. 

Sipola Johanna
Sipola Johanna

Johanna Sipola

Johtaja

050 352 1172

Kategoriat:Politiikka, Johanna Sipola