Yritysverotuksen tulevien vuosien suurimmat haasteet liittyvät EU:ssa valmisteilla oleviin hankkeisiin. Mullistuksia on luvassa niin sanotun digiveron, digitaalisen kiinteän toimipaikan ja yritysten yhteisen yhteisöveropohjan eli CCCTB:n muodossa.
Aiheita käsiteltiin laajasti Helsingin Pörssitalolla 3.10. järjestetyssä Keskuskauppakamarin Suuressa Veropäivässä. Tilaisuudessa Euroopan komission lähestymistavasta kertoi välillisestä verotuksesta vastaava johtaja Maria Teresa Fabregas.
Keskuskauppakamarin verotuksesta vastaava johtaja Ann-Mari Kemell painottaa, että suomalaisyritysten alati kansainvälistyvässä toimintaympäristössä ennakoitavuuden merkitys korostuu.
“Viime vuosien verohankkeet OECD:ssä ja EU:ssa ovat osaltaan lisänneet epävarmuutta, vaikka niillä on tavoiteltu myös yhtenäisyyden lisäämistä”, sanoo Kemell.
Komission ehdottama digitaalisten palveluiden vero (digital services tax) olisi 3 prosentin suuruinen välillinen vero, jota suuret yritykset maksaisivat tietyistä digipalveluista saamastaan liikevaihdosta. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan komission ehdotus on ongelmallinen, sillä lähes kaikki liiketoiminta on jatkossa digitaalista ja verotusoikeus määräytyisi palvelujen käyttäjien mukaan.
“Toteutuessaan digivero siirtää yritysten verotusoikeutta yhä enemmän sellaisiin maihin, joissa kotimarkkinat ovat suuret. Samansuuntainen vaikutus olisi myös yhteisellä yhdistetyllä yhteisöveropohjalla”, Kemell perustelee.
Yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan (common consolidated corporated tax base) käyttöönotto tarkoittaisi sitä, että yritysten tulos lasketaan ja jaetaan valtioiden välillä yhteisten sääntöjen mukaisesti. Tällä hetkellä eri valtiot soveltavat omia sääntöjään tuloksen laskemisessa.
Kemellin mukaan yhteisen veropohjan jakaminen komission luonnostelemalla tavalla eri valtioiden kesken johtaisi käytännössä siihen, että Suomen veropohja pienenisi ja suomalaisten yritysten verorasitus kasvaisi. Ehdotus on siten sekä Suomen valtion että suomalaisten yritysten kannalta epäedullinen.
“Ilman pakollisuutta ja verotulojen uusia jakosääntöjä valtioiden kesken yhteinen yhteisöveropohja voisi olla toimiva ratkaisu. Sen tavoitteena tulisi olla epävarmuuden vähentäminen, ei aggressiivisen verosuunnittelun kitkeminen. Viime vuosina on otettu käyttöön useita aggressiivisen verosuunnittelun vastaisia toimia ja lisää on vielä tulossa. Nyt on aika myös turvata yritysten toimintaedellytyksiä”, Kemell sanoo.
Kemell painottaa, että verotuksen ennakoitavuus EU:n ja kotimaan tasolla on yritysten näkökulmasta oleellista. Verotukseen ja sääntelyyn liittyvä epävarmuus vaikeuttaa liiketoiminnnan kehittämistä ja investointien suunnittelua.
“Ennakoitavuuden kannalta on myös välttämätöntä, että kansainvälisten veroriitojen käsittelemiseksi on selkeät ratkaisumekanismit, jotka poistavat tehokkaasti kaksinkertaisen verotuksen”, Kemell sanoo.
Keskuskauppakamarin Suuri Veropäivä järjestettiin Helsingissä Pörssitalolla 3.10.2018. Tilaisuuteen osallistui noin kaksisataa verotuksen ammattilaista sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Keskuskauppakamarin Suuri Veropäivä on jo lähes 30 vuoden ajan kerännyt yhteen keskeiset vero-oikeuden toimijat ja vaikuttajat.